Tiutisen redutit

Retkeilykohteena oli tällä kertaa Tiutisen saaressa sijaitsevat redutit. Viime syksynä talkoolaiset raivasivat tämän toisen linnoituksen ylimääräisestä puustosta, joka aikaa myöten rapauttaa muureja pahoin. Näin siistittynä tämä onkin paljon edustavampi.

Redutit ovat osa Ruotsinsalmen merilinnoitusta joka on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa. Redutti Tiutinen sijaitsee saaren kaakkoisosan niemekkeellä, josta käsin tarkoitus oli vartioida Majasaaren salmen välistä liikennettä.

Koska redutti sijaitsee keskellä asutusta, ovat sen ulkovarustukset lähes täysin tuhoutuneet alueen myöhemmässä maankäytössä. Pohjakaavaltaan neliönmuotoisesta varustuksesta ovat jäljellä ainoastaan keskiosat ja osia vallihaudasta.

Itäinen muuri oli jo pahasti sortunut puiden juurten tehdessä tuhoja.

Toinen Tiutisessa sijaitsevista reduteista tunnetaan nimellä redutti Pitkäsalmi ja se sijaitsi alunperin Tiutisen saaren pohjoisosassa Hallan ja Tiutisen saaren väliin jäävää Pitkäsaarta vastapäätä. Se on osin siten paremmin säilynyt, että myös ulommat vastamuurit ovat jäljellä.

Neliskulmainen linnoitus oli alaosastaan kiveä ja yläosasta tiiltä. Tiilisestä muurista on pieni osa säilynyt.

Nykyisin Tiutinen ja Halla on yhdistetty täytemaalla, joka on otettu osin redutin sisäosista vuonna 1905. Samalla päävalliin on puhkaistu leveä ajoaukko.
Saarten välissä olevan Puujalan salmen ylitse meni kyllä silta, jota pitkin kulki myös pieni tavarajuna vaunuineen. Silta oli kuitenkin tiukasti vartioitu ja sitä saivat käyttää ainoastaan Hallassa työssä käyvät ja jotkut muut Halla-yhtiöltä luvan saaneet henkilöt. Hallan saari kun oli teollisuusaluetta. Muut joutuivat kelirikkosaikaan kulkemaan henkensä kaupalla heikkoja jäitä pitkin. Varustukseen kuului pitkä keppi, jota pidettiin vaakasuorassa asennossa keskeltä kiinni. Jos putosi sulaan sen avulla pystyi ponnistamaan takaisin jäälle.

Vappu ei ollut vielä viime vuosisadan alkupuolella vakiintunut kevätjuhlaksi, vaan juhlia vietettiin sekä touko- että kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Vuosina 1901-1904 kesäkuun ensimmäisen päivän kevätjuhlaa vietettiin tässä Pitkäsalmen redutissa. Juhlat järjestettiin yhdessä Hallan VPK:n kanssa ja ne vietettiin raittiuden ja isänmaallisuuden hengessä. Vuoden 1901 kevätjuhlan puhetta tosin moitittiin liian sosialistiseksi - sosialismista sai puhua vain kansallisena aatteena, ei kiihoitusmielessä, sanottiin. Juhlien ohjelma koostui pääpuheesta, raittiuspuheesta, soittokunnan esityksestä sekä erilaisista urheilulajeista. Urheilukilpailut järjestettiin pituushypyssä, kuulan työnnössä, 100 metrin juoksussa, ammunnassa ja soudussa. Lopuksi oli työryhmien välinen köydenveto.

Kävin pitkästä aikaa katsomassa myös Huvilaniemessä sijanneen laatikkotehtaan raunioita. Norjalaiset perustivat saarelle vuonna 1912 laatikkotehtaan, jolle annettiin vientimarkkinoilla hyvin tunnettu nimi - Oy Gutzeitin laatikkotehdas Ab. Tehtaaseen kuului myös lautarha ja vuonna 1934 valmistunut puujauhomylly. Valtaosa tehtaan työntekijöistä oli naisia, joita esimerkiksi vuonna 1929 oli 300, koko työntekijämäärän ollessa noin 500. Laatikkotehdas tuhoutui elokuun 1943 pommituksessa, joka tuhosi myös kaksi kolmasosaa Tiutisen asuinrakennuksista. Uusi laatikkotehdas rakennettiin Jylpylle.