torstai 11. marraskuuta 2010

Vihan ja rakkauden liekit



Kirjailija Sirpa Kähkösen (s.1964) isoisä Lauri Tuomainen (1904-1971) istui pahamaineisessa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa yhteensä 8 vuotta vuosina 1928-30 ja 1932-38 tuomittuna osallistumisesta kielletyn SKP:n toimintaan. Kähkönen halusi tällä kirjallaan tuoda laajempaan julkisuuteen sekä isoisänsä elämän että muidenkin poliittisten vankien kohtalot myrskyisinä 30-luvun vuosina.

Tammisaaren vankila oli poliittisille vangeille paha paikka. Vartijoiksi pestattiin kiihkeitä Lapuan liikkeen ja IKL:n kannattajia ja mielivaltaiset pahoinpitelyt ja simputukset olivat jatkuvia. Osaltaan tähän tietysti vaikuttivat poliittisten vankien peräänantamaton ja alistumaton asennoituminen nälkälakkoineen joita Kähkönen kirjassaan kuvailee erinomaisesti. Solidaarisuus vankien kesken oli erittäin vankkaa, mutta riveistä livenneitä rikkureita, "ruplakommunisteja, ei enää hyväksytty joukkoon. Esimerkiksi lyhyempiä tuomioita saaneita vankeja taivuteltiin erilaisiin protesteihin, koska näillä oli paremmat mahdollisuudet selvitä ankarista rangaistuksista jokseenkin terveinä. Kuolonuhrejakin siis tuli. Omissa muistelmissaan (1944) sosiaalidemokraatti E.K. Louhikko kuvaa tätä kommunistiseksi diktatuuriksi. Tämä puoli aiheesta on ehkä jäänyt Kähkösen tutkimuksissa hieman vähemmälle, hän kun on käyttänyt lähdeaineistona enemmän kommunistien omia muistelmia. Tosin rivien välistä nämäkin asiat on helppo lukea.

Muista lähteistä kerättyjen vankilakokemusten lisäksi kirjan aiheena on Tuomaisen varhaisempi elämä ja kommunistien maanalainen toiminta yleisemmin. Saamme tutustua myös muutaman muun kommunistin, kuten Tuomaisen kihlatun Anni Kukkosen elämänkohtaloihin. Nämä ovat surullista luettavaa, loikkaus Neuvostoliittoon ja katoaminen Stalinin puhdistuksissa oli Anninkin elämän loppu.

Kaiken kaikkiaan kirja on erittäin mielenkiintoinen ja vetävästi kirjoitettu. Vertailun vuoksi vaikkapa aiemmin esittelemäni Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa oli todellista tervanjuontia Kähkösen kepeään tekstiin verrattuna. Kähkönen on aiemmin kunnostaunut historiallisten Kuopio-romaanien tekijänä, joten teksti kulkee läpi kirjan erittäin sujuvasti. Tämän lukee vaikkapa lähes yhteen menoon, eikä itsellänikään mennyt tähän montaa iltaa, joten voin suositella tätä ihan kaikille. Nykyään kun kauhistellaan ja protestoidaan vaikkapa mielipidevankien oloja Kiinassa niin on hyvä muistaa, että aivan samanlaista meininkiä oli omassakin maassa vielä pari sukupolvea sitten.

Tämä kirjahan on ehdolla myös tieto-Finlandian saajaksi. Itse ehdin ostaa tämän päivää ennen ehdokkuden julkaisua, joten trendien perässä juoksemisesta ette voi syyttää. Hesarissa tätä veikkailtiin jopa tämän vuotiseksi voittajaksi. Toivotetaan menestystä.