Kotkan satavuotisjuhlien merkeissä Korkeavuorenkadun varrelle sijoittuva puisto nimettiin Leninin puistoksi. Vladimir Iljits Uljanovin (Lenin) kerrotaan yöpyneen puiston vieressä sijaitsevassa puutalossa (patsaan vasemmalla puolen) osallistuessaan Kotkan työväentalolla elokuun alussa 1907 Venäjän Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen kolmanteen konferenssiin, jossa hänellä oli keskeinen osuus. Leninin yöpymisestä kertoi hänet majoittanut kivityömies Emil Vanttula vuonna 1928. Väitettä ei ole kuitenkaan pystytty muista lähteistä varmistamaan. Esa Lassi sai kaupungin satavuotisjuhlien aikaan ajatuksen patsaasta, jonka Kotkan kaupunginvaltuusto yksimielisesti hyväksyi. Moskovan määräyksellä Kotkan ystävyyskaupunki Tallinna toimitti patsaan, jonka valmisti kuvanveistäjä Matti Varik.
Lenin-patsasta pystytettiin Kotkassa 30.7.1979. Patsaan vieressä seisoo kuvanveistäjä Matti Varik. Hänen vieressään työnjohtaja Ari Suomalainen, jonka hiuskuontalo alkoi jo 29-vuotiaana muistuttamaan Leniniä. Oikealla SKP:n piirisihteeri Pauli Hömppi. Selin kaupunginvaltuutettu Keijo Yrjölä.
Patsaan pystyttäjiksi oli tullut työmiehiä Tallinnasta. Pojille oli annettu työantajaltaan kuukausi aikaa pystytykseen, minkä se
olisi Neuvostoliitossa kestänyt. Mitään kunnollisia työkaluja, eikä tiivistysmassoja heillä ei ollut mukana. Maxi niitä heille sitten hommaili. Max Jacksen ei
raatsinut lähettää työmiehiä heti kotiin vaikka homma tuli hoidettua
Suomitahtiin. Työnjohtaja Suomalaisen muistin mukaan eestiläisillä oli pakit täynnä viinaa, jota jotkut heiltä ostivat. Patsas nostettiin kaulaan sidotulla liinalla jalustalle, jolloin Leninin ikään kuin roikkuessa hirressä, yrittivät eestiläiset häätää kuvaajia pois.
