perjantai 18. syyskuuta 2020

Tommin vinylcountdown, sijat 10-1

Jatkoa viime viikkoiseen postaukseen. Levykokoelmani 20 arvokkainta plataa Discogsin mediaanihinnan mukaan. Tässä top 10 käänteisessä järjestyksessä.

Sijalla 10:

Dynamo: Hamina on kaupunki 7", Poko Rekords, 1981.
Mediaanihinta 160 euroa.

Näiden raitojen piti tulla alkujaan Karva-levyjen kokoelma-LP:lle, jota ei koskaan julkaistu. Epe sitten laittoi singlenä ulos, olikohan bändiäkään enää olemassa? Menestys varmaan aika olematon, levyäkään tuskin paljoa painettiin. A-puoli löytyi sittemmin Pokon suurimpia floppeja esittelevältä Kovimmat takaiskut kokoelmalta (ja b-puoli, joka onkin paljon parempi, saksalaiselta Back to front vol. 6 kokoelmalta 1990-luvulla).

Karva-levyt yhteys herätti mielenkiintoni. Hilulle laitoin jotain postia ja esitin samalla toiveen, että soitappa tämä radiossa ja Hilu soitti. Hyvä, mistähän levyn saisi. Toiseen Vaihtoehtoon laitoin alkuvuodesta 1991 ilmoituksen, jossa halusin ostaa muutamia singlejä. Tarjosin reilusti 50 markkaa ja sainkin kaksi vastausta. Heinon Arilta (r.i.p.) tämän sitten ostin.

Vasta myöhemmin mulle selvisi, että tässähän on Ypö-Viis miehiä. Jari Räsänen oli moottorina ja Pekka Stirkkinen oli kanssa mukana. Olikohan Miika ja Rabbe myös tällä levyllä, joskus lukenut tämän, ei nyt muista. Takakannen settilistassa on aikas hienon kuuloisia biisin nimiä. Vähänkös kiinnostaisi kuulla esim. Nimi on enne (Vesa), Vihtori Kosola oli Mäntsälän Jeesus tai Vaasanläänistä ei oo mihinkään. Vanhoista Dynamon biiseistä RUK päätyi sittemmin Pojat-yhtyeen levylle.

Sijalla 9:

V/A: Pultti 7"EP, Pultti, 1982.
Mediaanihinta 163 euroa.

Tämän saamisen muistan hyvin. Vuosi oli varmaan 1989, Tappo tuli oven taakse levy handussa. Nyt on rahan tarvetta, ostatko 50 markalla? Ei tarvinnut edes harkita. Illalla nähtiin Tappo seurueineen uudestaan ja äkillinen rahan tarve selvisi: broidi tuli käymään ja sille piti pilveä saada.

Itse levyyn. Huippuhetkiä ovat tietysti Olli Lindholmin aikainen Appendix ja Mahojen Ne ei myyneet mulle viinaa. Muut bändit, Antikeho, Nato ja Etuala on aika kolmosdivarin sarjaa, eikä tämä sinänsä ole mikään 5/5 levy muuten kuin legendaarisen maineensa takia. Pexi on aina sanonut jyrkän noun kyselyihin josko näitä hänen levyjään voisi julkaista uudestaan.

Sijalla 8:

Pohjasakka: Maailma täynnä vihaa 7"EP, Kalma, 1985.
Mediaanihinta 188 euroa.

Tämän ostin joskus 1989. Hätäapu/P. Vallin oli näitä vielä jostakin löytänyt, vaikka oli jo neljä vuotta vanha levy, mikä silloin tuntui iäisyydeltä. Oli halpa, piti vielä laskurista tarkistaa: nyky rahassa sellaiset 2 euroa 80 centtiä.
En ollut tätä kait ennen kuullut. Bändi kuitenkin tuttu zineistä. Sortoa ja vihaa on se hitti. Muistelisin joissain levyarvosteluissakin sitä kehutun. Hieno bassokuvio, lopun "kitarasoolo" ja teksti toimii myös hyvin.
Tästä on otettu uusintapainoskin viisi vuotta sitten, sekä myös bootleg. Eivät ole tainneet alkuperäisen julkaisun hintoja pudottaa muuten kuin Discogsin kautta on yksi bootleg myyty alkuperäisenä muita myytyjä halvemmalla, mikä pudottaa vähän mediaanihintaa.

Sijalla 7:

Martha Gaber: Martha Gaber LP, Love Records, 1970.
Mediaanihinta 195 euroa.

Tätä olin hakenut pidempään kun näin erään Huutonetin ahneimmista levytrokareista laittaneen tämän myyntiin. Hinta oli joku 90 euroa ja ehdottomasti no no. A.H. Recordsin Arille sitten tästä puhuin ja hän oli vaan, että ai se on niin arvokas. No seuraavalla kerralla sitten näin, että Arillakin oli tämä sama levy ja hinnan katsonut tietysti sieltä Huutonetistä. Ei tullut silloin vielä kauppoja. Jotain vuotta myöhemmin näin Arin pudottaneen hintaa tai löytäneen toisen, jonka hinnoitellut halvemmaksi. Jotain 60 euroa tästä lopulta maksoin ja silloin tuntui ylihinnalta, vaan väärässä olin. Näitä kun on myyty nyt kaksikin tuohon parin sadan pintaan, mikä vähän yllättää. Tämän kun ei luulisi kiinnostavan muita kuin Love-keräilijöitä.

Philadelphiassa USA:ssa 1947 syntynyt Martha Gaber kiinnostui parikymppisenä Suomen kielestä ja historiasta, muutti Suomeen 1969, näytteli Hairissa, esiintyi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, televisiossa ja radiossa, sekä levytti Love Recordsille tämän yhden albumin. Pasifistisia protesti-folk covereita, mm. Buffy Sainte-Marie, Woody Guthrie ja Malvina Reynolds, sisältävällä levyllä on myös pari Gaberin omaa sanoitusta. Ei tämä huono levy ole, Marthalla on kaunis ääni ja ihan mielellään tätä kuuntelee.

Sijalla 6:

Ypö-Viis: Energia on A ja O 7", Omakustanne, 1978.
Mediaanihinta 210 euroa.

Katariinan ylä-asteen musiikkiluokassa oli Ypö-Viiden Halpaa lystiä LP. Muistan kun kerran sitä naureskeltiin ja Galtsa tiesi kertoa, että tää on tää paikallinen tosi surkea bändi. Asia selvä. Kannen perusteella mielipide olikin helppo uskoa. Niin olin sitten vakuuttunut Ypö-Viiden huonoudesta aina siihen asti kunnes kuulin ensimmäisen kerran Hilse LP:n ja Pelkään pimeää lähti soimaan. Energia on A ja O singlekokoelman ostin silloin kun se tuli tai taisi olla seuraavana vuonna, koska muistan ostaneeni Luonteri Surfin Toka LP:n samalla kertaa.

Tämän singlen ostin joskus 1991 tai 1992 Fredrikinkadulla (Hki) olleessa divarista. Hinta taisi olla 90 markkaa ja samalla kertaa ostettu Mari pogoaa 7" pari kymppiä halvempi.
Oli kyllä hienoa saada tämä "takaisin Karhulaan". Käsin kirjoitettu etiketti ja painos vain 200 kappaletta. Sen Halpaa lystiä albuminkin ostin hieman myöhemmin ja onhan se vähän epäonnistunut muutenkin kuin kantensa osalta.

Sijalla 5:

Terveet Kädet: Terveet Kädet LP (45 rpm), Propaganda Records, 1983.
Mediaanihinta 218 euroa.

Ääretön joulu EP:n kuulemisen jälkeen muut Terveiden Käsien levytykset ovatkin kuulostaneet parhaimmillaankin vain keskinkertaisilta, pois lukien Live Kemi 1982 nauha ja ensimmäiset levytykset sisältävä Kädet suojelee EP.
Seuraavat hankintani TK:lta olivat Kaaos-lehden kokoelmakasetti ja So much fun LP. Tämän mini-LP:n ostin käytettynä 1990 tai 1991, en yhtään muista mistä. Hinnan muistelisin olleen ihan kohtuullisen, ehkä 70 markkaa, ehkä satasen, ei ainakaan paljoa enempää. Levyn saadessani huomasin sisällön olevan ihan sama kuin Saksassa julkaistulla Halloween LP:llä, jonka olin ostanut aiemmin Mau Mau Musicista. Asia ei kuitenkaan harmittanut, muistan ajatelleeni, että onhan tämä hyvä olla kahtena eri versiona. Kolmannen kerran tämä tuli ostettua vielä Kill City Soundin versiona, jossa tosin on myös bonusraitoja.

Mediaanihintaa pudottaa ikävästi kun joku uuvatti on myynyt saksalaisen 2000-luvun uusintapainoksen tämän alkuperäisen vihreän vinyylin tiedoilla. Myös yksi ilman sanoitusliitettä myyty kappale on mennyt muita halvemmalla. Parhaimmillaan tämä on myyty Discogsin kautta komeaan 460 euron hintaan. Nyt ei ole yhtään myynnissä.

Sijalla 4:

V/A: Sateenkaarilipun alla LP, Love Records, 1973.
Mediaanihinta 225 euroa.

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton valistusosasto tilasi M. A. Nummiselta ja Love Recordsilta albumillisen osuustoiminta-aiheisia lauluja. Uusia ja vanhoja lauluja esittävät Nummisen itsensä lisäksi mm. Rauli Badding Somerjoki, Sinikka Sokka sekä Vasara-ryhmän ja Ylioppilasteatterin kuorot.
Levyä painettiin 700 kappaletta ja KK osti koko painoksen "henkilöstönsä tarpeisiin". Levyn jakelu ei sitten sujunut ollenkaan ja kaikenlaisia huhuja liikkuu vuosikausia myöhemmin varastosta löytyneistä levyistä, joita olisi kärrätty suoraan kaatopaikalle.
Levy on siis ollut vuosikausia kaikkien Love-keräilijöiden murheenkryyni, mitä levyn saatavuuteen tulee.

A.H. Recordsin Arille tästä olin puhunut ja tuossa keväällä 2011 liikkeessä käydessä Ari näytti, että nyt olisi. Hinta 300 euroa oli aika kova. Lupasin harkita ja Ari sanoi tuovansa levyn parin viikon päästä levymessuille. Olihan tämä sitten ostettava ja on kallein koskaan ostamani levy. Vähän kyllä ylihintaa tuli maksettua, varsinkin kun kannessa on tuo ylimääräinen kirjoitus. Muuten levy oli kyllä hyvässä kunnossa. Nyt tämän saisi joltain tanskalaiselta kauppiaalta 200 eurolla. Toisaalta Rolling Records pyysi tästä viime vuonna yli neljää sataa.

Sijalla 3:

Systeemi: Systeemissäkö vika?! 7", Omakustanne, 1980.
Mediaanihinta 260 euroa.

Tämän sain myös kun laitoin Toiseen Vaihtoehtoon haluan ostaa ilmoituksen alkuvuodesta 1991. Tarjosin rohkeasti 50 markkaa, vaikka en ollut koskaan kuullutkaan koko levyä. Tiesin tämän vain nimeltä Jukka Junttilan Oma- ja pienkustannelevyjen luettelosta. Oli sellainen tunne, että tämä voisi olla erittäin hyvä hankinta ainakin keräilymielessä, niinkuin onkin.
No Hankasalmelta tuli vastaus tutulta mieheltä. Kerran kuunneltu, en tykkää yhtään. Ehdotti vielä vaihtokauppoja, kun mulla oli jotain häntä kiinnostavaa myynnissä. Itse ainakin tykkäsin tästä ja tätä on tehty ainoastaan 200 kappaletta, mikä selvisi vasta kun a-puoli päätyi Svart Recordsin Veritahroja kokoelma LP:lle tässä pari vuotta sitten. Nythän tästä tuli juuri uusintapainos. Mielenkiinnolla odottelen mihin hintaan seuraava myydään, kunhan joku ensin edes tämän myyntiin laittaa. Veikkaisin hinnan olevan hyvässä nousussa.

Sijalla 2:

V/A: Systeemi ei toimi 7"EP, P. Tuotanto, 1982.
Mediaanihinta 288 euroa.

Tappo myi joskus 1988 tai 1989 levyjään pois 5 ja 10 markalla. Kyllä sai hyviä hankintoja, mitähän tuli ostettua. Ainakin Ratsian Jäljet LP, aikoinaan halveksittu floppi, joka on saanut arvostusta vasta 2000-luvulla. Aapeli Kissala Antipatian single oli vitosen ja Tappo oli vielä yllättynyt, että tällaiset erikoislevyt ylipäätään kelpasivat. Rattus on rautaa 12"EP taisi olla myös täältä. Muistan noihin aikoihin ostaneeni jotain kympillä. Kansi on aika räjähtänyt, mistä syystä sain halvalla. Nythän tämä on juuri myyty, parempi kuntoisena oletan, Discogsissa komeaan 230 euron hintaan, mistä syystä levy nousi listallani sijalle 19. Ypö-Viiden Karhulan poikii LP on kanssa vaihtanut juuri omistajaa alle mediaanihinnan satasella, joten se putosi rankingissani sijalle 26.

Sitten Tappo näytti myös tätä Systeemi ei toimi kokoelmaa. Tästä huolisin 30 markkaa. Kansi on vähän rähjääntynyt ja levyäkin varmaan kopsutellessa kuunneltu ja pudotettu lattialle, sillä reunasta on lohjennut millin pala pois. Ei ylety onneksi urille saakka. Kyllä kelpasi, ei ollut tuolloin vielä uusintapainosta.
Kolmesta bändistä Vapaa Pääsy on ollut aina suosikkini. Legenda kertoo, että äänensärkijä unohtui kotiin studioon mennessä ja on siksi vedetty akustisella kitaralla. Kaaos on tällä levyllä hirveää kuraa ja pidän niiden huonoimpana levytyksenä (comeback levyjä ei lasketa). Levyn tuottanut Risto Eronen oli asiasta ihan eri mieltä.

Mediaanihintaa pudottaa kun pelkkä kansi on myyty 40 euron hintaan, parhaimmillaan tästä on maksettu 368 euroa. Nyt tosin saisi halvimmillaan 250 eurolla, joten hinta on laskussa.


Sijalla 1:

Stalin: Chaos 7"EP, Omakustanne, 1980.
Mediaanihinta 347 euroa.

Tästä en taas oikein muista mistä ostin. Postitse kuitenkin. Uusi aalto hintaoppaassa (1993) tämä arvioitiin 80 markan arvoiseksi. Jotain noihin aikoihin tämän ostin ja hinta oli tuo noin 80 markkaa. Joitain muitakin levyjä tuli samassa paketissa, ainakin Varjo seuraa onneain 2x7". Muistan pettymyksen paketin avatessani. Tuossa Pelle OY:n tupla-singlessä oli takakannessa paha repeämä. Sitten tässä Stalinin levyn sisäkannessa on joitain kuulakärkikynällä tehtyjä kirjoituksia: Rockabilly rules ok?, Sylinteri 2 rules ok? Sitten Welmu Idolin nimestä oli ruksittu Idoli yli ja kirjoitettu tilalle Idiot. Yhdessä kuvassa taas naama ympyröity ja viereen kirjoitettu Sika. Levyn entisellä omistajalla ollut antipatioita Welmua kohtaan? No nykyään noi lähinnä naurattaa, mutta ei silloin. Lisäksi luulin ihan viime viikkoon asti, että ne sisäpuolen kuviin mustalla tussilla piirretyt pään läpi olevat kirveet, mustat silmät ym. ovat myös jonkun myöhemmin tekemiä sotkuja. Kävin vähän asiaa nyt epäilemään ja tarkistin netistä löytyvistä kuvista, niin niinhän ne kuuluukin olla. Melkein 30 vuotta tää on ketuttanut ankarasti ja ihan turhaan.
Levyn soimaan laittaminen oli myös pettymys. Enhän tätä tietenkään ollut ennen kuullut. Tämä ei vaan ole koskaan kuulostanut miltään maailman parhaalta levyltä, hyvä jos edes Mäntyharjun paras. Automaattiaikuinen on ihan hyvä, mutta noi muut ei oikein kolahda. Tunsin siis maksaneeni ihan liikaa paskasta levystä. Joku vuosi myöhemmin sitten Jukkis pläräsi mun levyjä ja nähdessään tämän oli ihan hallelujaa, ai sulla on tämä. Nyt taitaa olla erittäin kova bändi. Silloin tuli tunne, että saattoi olla ihan hyväkin ostos.

Tuntemattomia ovat tiet jotka vievät levyn kulttiklassikoksi. Svart Records otti tästä tuhannen kappaleen uusintapainoksen vuonna 2011. Tämä alkuperäinen painos on myyty nyt Discogsin kautta kolmesti. Viimeksi vajaa kaksi vuotta sitten komeaan 614 euron hintaan!

torstai 10. syyskuuta 2020

Tommin vinylcountdown, sijat 20-11.

Piffiltä keksitty juttu. Julkaisin tällaisen sarjan jo Fb:ssä, mutta laitetaan nyt tännekin. On tämä plokkailu jäänyt nyt niin vähiin viime aikoina.

Eli homman nimi on levykokoelmani 20 arvokkainta plattaa Discogsin mediaanihinnan mukaan + tarinat levyjen päätymisestä hyllyyni. Kirjoitin tämän viime keväänä ja listaus on vähän muuttunut tämän jälkeen, but who cares. Tässä sijat 20-11. Top kymppi tulee myöhemmin.

Sijalla 20: 

Mana Mana: Totuus palaa LP, Gaga Goodies, 1990.
Mediaanihinta 125 euroa. 

Toisessa Vaihtoehdossa oli Janza Jäppisen ylistävä arvostelu tästä; "tämä soi kesällä biitsillä lujaa", kiinnostuin. Kotkan Hyväntuulen yläkerrassa olleesta valaisin- ja levykaupasta tämän löysin. Hintaakin oli pudotettu laittamalla alkuperäisen lapun päälle tarjoushinta, olisikohan ollut joku 36 markkaa. Monet ovat muistelleet kuinka näitä oli Epesissä isot kasat 18 markalla. Alkuaan tämä oli vain marginaalinen kulttilevy joka kiinnosti vain harvoja, sittemmin aina uudet sukupolvet ovat tämän löytäneet, mikä näkyy kohonneena arvostuksena. Tämä on menestynyt myös erinomaisesti erilaisissa kaikkien aikojen paras suomalainen rock-albumi äänestyksissä. Itsekin olen tästä aina pitänyt ihan siitä ensi kuulemasta lähtien.

Sijalla 19: 

Shitter Limited: Anna pillua Helena Pesola 12"EP, Omakustanne, 1989.
Mediaanihinta 135 euroa. 

Jo 1980-luvun alkupuolella perustettu Shitter Limited nousi täydestä tuntemattomuudesta suoraan iltapäivälehtien sivuille. Toisesta Vaihtoehdosta tästä luin. Levyn kerrottiin olleen jo loppuunmyyty. Tosiasiassa myynti oli siirretty tiskin alle takavarikoinnin pelossa. Jostain jyväskyläläisestä levykaupasta näitä kuitenkin sai 80 markan kiskurihintaan. Olihan tämä hankittava.
Levy ei ole oikein kestänyt aikaa. Nykyään nämä alatyyliset tekstit ja huorittelu kuulostavat lähinnä vain typeriltä, tuoden mieleen vaikkapa Timo "Hevosengiguli" Hännikäisen öiset "esseet" ja vastaavat en nyt sano minkä puolueen paikallispoliitikkojen töräyttelyt. Musiikillisesti tämä oli aikanaan genrensä parhaimmistoa, mihin ei paljoa tuolloin vaadittu.
Myöhemmästä tuotannosta "Niinpä niin" soi kyllä korvamatona aina Jani Mäkelän Twitter-möläyttelyjä piffiltä lukiessa. Ei tartte paljoa sanoja muuttaa.

Sijalla 18:

Ypö-Viis: Karhulan poikii live LP, Karva-levyt, 1979.
Mediaanihinta 140 euroa.

Joskus alkuvuodesta 1991 laitoin Toiseen Vaihtoehtoon ilmoituksen, jossa kerroin haluavani ostaa mm. Pupukuusikon singlen. Miika näki ilmoituksen ja lähetti levyn ilmaiseksi, "samoilta kyliltä kun kotoisin ja näitä kun on vielä toistasataa kappaletta vintillä". Ehdotin kauppoja ja kysyin ei mitään muuta ole jämähtänyt varastoon? Ypö-Viis LP:tä löytyi yksi ylimääräinen soittamaton, 50 markkaa + noita Pupukuusikkoja ostin vielä 40 kpl. lisää. Kaik män alle Discogsin nykyisen minimihinnan.
Kyllä oli hienoa saada tämä LP ja laittaa ensimmäistä kertaa yli 10 vuotta vanha soittamaton levy lautaselle. Kasetilla tämä kyllä itselläni jo oli, mutta ihan eri asia soitella vinyyliltä. Tämä olikin silloin maailman paras live-LP ja paljon tuli kuunneltua. Äänitetty Afrodite discossa Karhulassa, samassa kiinteistössä sijaitsi myöhemmin hautaustoimisto. Biisit on suurimmaksi osin sellaisia, joita ei ole muilla levyillä.
Discogsin mediaanihinta on vähän yläkanttiin, sillä näitä on myyty sitä kautta vain yksi kappale neljä vuotta sitten ja nytkin olisi useampia myynnissä selvästi halvemmalla.

Sijalla 17:

Agit Prop: Rauhan äiti - Avaruuslintu LP, Love Records, 1977.
Mediaanihinta 145 euroa. 

Tämä oli monta vuotta hakusessa. Joskus kesällä 2011 kun tätä taas googlailin, niin huomasin jonkun yrittäneen tätä myydä Huutonetissä. Laitoin kysymyksen, että olisiko vielä jäljellä. Laittoi uudelleen myyntiin, osta heti 80 euroa tai 40e aloitus vitosen korotuksella. Otin riskin ja tein huudon, mikä kannatti, sillä ei ilmaantunut muita kiinnostuneita. Toista kertaa tätä ei ole sitten vastaan tullutkaan. Levyn ilmestyessä loppuvuodesta 1977 laululiike alkoi olla menneen talven lumia ja Love horjui ensimmäistä kertaa konkurssin partaalla. Painos on luultavasti jäänyt hyvin pieneksi.

Aulikki Oksasen tekstejä Kaj Chydeniuksen säveltäminä, esittäjänä Agit Prop kvartetti muutamin vahvistuksin. A-puoli on siitä TV-taltioinnista, joka tuli YLE-teemalta uusintana pari vuotta sitten, onneksi huomasin ja sain digiboxille talteen. Levyn kansi kuvaa hyvin B-puolen sisältöä. Sen tekstit ovat omistettu 25-vuotiaalle YYA-sopimukselle ja ne ovat KOM-teatterin samannimisestä näytelmästä, jonka ensi-ilta oli 1973.

Agit-Propiin olin tutustunut tuossa 1990-luvun puolivälissä, joissain TV-ohjelmissa oli joskus joitain pätkiä ja vähän camp-hengessä sitten ostin sen 1970-1977 kokoelman + KOM-teatterin CD:n. Aika äkkiä sitten tuli huomattua, että onhan nämä oikeastikin ihan älyttömän hienoja levyjä.

Sijalla 16: 

Lama: Totuus löytyy kaurapuurosta 7", Johanna, 1980.
Mediaanihinta 149 euroa.

En yhtään muista koska kuulin ensimmäistä kertaa Lamaa. Suosikista tämä varmaan oli ainakin tuttu. Joskus 8. luokalla Jouni oli saanut vuotta vanhemmalta Erjalta kasetille Lamaa ja oli tästä kovasti tohkeissaan. Joku vuosi myöhemmin Mixulla oli kasetilla Laman LP ja singlekokoelma ja hän kopio ne minulle. Bändi tuolloin jo hajonnut ja levyt loppuunmyyty. Sitä kasettia tulikin sitten kuunneltua aika paljon. Varsinkin Penisten vapautusrintama iski kuin miljoona volttia alle parikymppiseen Tommiin.
Tämän singlen ostin joskus 1990-luvun alkupuolella, en yhtään muista mistä, mutta hinnan muistan, 120 markkaa. Se oli silloin paljon käytetystä vinyylisinglestä. Hyvin on levy kuitenkin arvonsa säilyttänyt, sillä korkein Discogsissa maksettu hinta tästä on 230 euroa.

Sijalla 15:

Leevi & the Leavings: Turkmenialainen tyttöystävä LP, Pyramid, 1993.
Mediaanihinta 150 euroa. 

Leevi & the Leavingsistä olen tykännyt ihan sieltä Mitä kuuluu Marja-Leenasta lähtien. Sunkalla on niin miellyttävä ääni ja hyviä tekstejä. Radio-ohjelmatkin tuli aina kuunneltua Mafialta, Elukkapuisto ja Tenkasen pohjat lauantai-illan rituaalina.
Joskus 1990-luvun puolivälissä päätin, että voisihan nämä kaikki LP:t ostaa. Epe'sin alennusmyynnistä löytyi Turkmenialainen tyttöystävä ja pari muuta, niillä aloitettiin. Olisikohan tämä ollut 30 markkaa. Melkein kaikki muutkin LP:t tuli sitten kerättyä divarista kun niitä 10-30 markalla löytyi vuosituhannella lopulla.

Tämän arvokkuuteen havahduin kun joku daami laittoi yksityisviestiä Discogsin kautta, että myisitkö tämän? Jaa eikös näitä ole enää kaikki divarit täynnä? Ei tosiaankaan enää 2010-luvulla. Tämän levyn ilmestyessä 1993 vinyyli-LP oli kuolemassa, eihän sellaisia ostaneet enää kuin vanhaan jämähtäneet käävät. Sellainen moderni CD kun oli paljon parempi ja niitäkin sai niin halvalla Tallinnan ja Viipurin piraatteina. Tämän alkuperäisen vinyylin painos lienee jäänyt aika pieneksi. Hyvä levy kyllä, tuli kuunneltua silloin paljon, sittemmin kyllästyin koko bändiin pariksi vuosikymmeneksi. Nyt harkitsen ostaisiko Svartin uusintapainokset noista aikoinaan vain CD:nä julkaistuista.

Sijalla 14: 

Apulanta: Mikä ihmeen Apulanta? 7"EP, Levy-yhtiö, 1993.
Mediaanihinta 150 euroa. 

Tämän Apulannan debyyttilevyn 400 kappaleen painos myytiin hyvin nopeasti loppuun. Joltain jälleenmyyjältä ehdin saamaan. Samaan aikaan taisin ostaa myös Levy-yhtiö 1993 kokoelma EP:n tai sitten olin sen ostanut jo aiemmin. Bändi oli kuitenkin tuttu, Hilu varmaan soittanut radiossa.

Niin ja tämähän on älyttömän energinen ja hauska levy, aina olen tykännyt ihan kympillä. Tuukka Temonen sitten tämänkin pilasi, eikä nuo myöhemmät levyt ole enää oikein kiinnostaneet. Attack of the A.L. people CD meidän taloudessa vielä oli, mutta ei sitä enää oikein jaksanut. Myöhemmät tekemiset ei ole kiinnostaneet juuri yhtään. Vauriot 7":n kyllä ostin Anttilasta, kun siinä on Läjä Äijälä mukana ja oli vinyylinä. Elokuvankin katsoin heti kun tuli TV:stä ensi kertaa, yksi katsomiskerta sai riittää.

Discogsin kautta tätä on myyty vain yksi kappale neljä vuotta sitten ja mediaanihinta voisi olla korkeampikin, sillä Huutonetin kautta näitä on myös myyty erittäin kovaan hintaan.

Sijalla 13: 

Apulanta + Tehosekoitin 7"EP, Levy-yhtiö, 1994.
Mediaanihinta 150 euroa. 

Tätä levyä painettiin vain 300 kappaletta ja kun luvattiin ennakkotilaajien saavan myös Ruiskupuhelin-400 lehden, niin tilasin näitä kaksi kappaletta. Hinta oli 25 markkaa kpl. Toisen myin Oikalle, pari markkaa vedin välistä, asia oli kyllä sovittu etukäteen.

Tehosekoittimesta kuulin ensimmäistä kertaa, kun Osta-zinessä oli Matin haastattelu. Greatest Hits II EP:n tilasin sitten heti Arskalta, kun Rumbassa sitä mainosti. Näin jälkikäteen kuunneltuna se on kyllä hirveää räpellystä, mutta siinä on erittäin hyviä biisejä. Pieni punatukkainen tyttö, Suomi meloo, Se johtuu geeneistä...

Tehareiden kanssa kävi samoin kuin Apulannan. Se ensimmäinen CD-single oli sitten ihan hirveää ruikutusta. Rocknroll CD, meidän taloudessa vielä oli, siihen on jäänyt kuuntelu. Olen kyllä myöhemmin kuullut Tehareilta paljon hyviäkin biisejä ja olen harkinnut jospa vielä viitsisi tutustua tarkemmin tähän myöhempään tuotantoon. Nythän niitä on julkaistu uusiksi vinyylinä.

Tämä yhteislevy, jossa bändit soittavat toistensa biisejä on oikein hauska. Mukana tullut Ruiskupuhelin-lehti on kyllä kuin Kaunialan ylä-asteen tarkkailuluokkalaisten tekemä.
Tästäkin levystä on maksettu Huutonetissä paljon, Lörsson kertoi saaneensa yli 200 euroa.

Sijalla 12: 

Lama: Nimetön 7", Johanna, 1981.
Mediaanihinta 155 euroa. 

Laman LP multa puuttui vuosikausia. Kerran sitten Hämäläisen Levydivarissa käydessä huomasin jonkun nuoren kundin katselevan jotain levyä ja laittavan sen takaisin hyllyyn etummaiseksi. Kohta sitten katoin, että Laman LP:hän se siinä etummaisena. Otin vuorostani levyn käteen ja vilkaisin hintaa. 2 euroa, myytkö sää tosiaan tämän kahdella eurolla, kysyin. Joo, se on niin huonossa kunnossa. Kaupat syntyivät heti. Jälkikäteen iski ajatus, että oliko se kundi aikeissa ostaa levyn ja joku vie sen nenän edestä. Vähän tuli paha mieli poitsun puolesta. Kuntokaan ei ollut erityisen huono. Kantta ja sisäpussia vähän teipattu ja levyä varmaan paljon kuunneltu, mutta hyvin se soi.

Tämän singlen ostin samalla kertaa kuin aiemmin esittelemäni Totuus löytyy kaurapuurosta singlen. Hintakin oli sama 120 markkaa


Sijalla 11:

Terveet Kädet: Ääretön joulu 7"EP, Poko Rekords, 1982.Mediaanihinta 160 euroa. 

Muistan kun Galtsan kanssa löhöttiin meillä ja radiosta alkoi kuulumaan aivan ihmeellistä mögää. Mitäs ihmettä tämä nyt oikein on? Jo oli lyhyt biisi. Sitten spiikattiin seuraava raita. PISSAA JA PASKAA, PISSAA JA PASKAA... Ei hemmetti, ei tällaista voi ollakaan, 30 sekuntia kestäviä biisejä. Kolmas raita kun lähti soimaan, niin piti jo etsiä kasettia nauhuriin. Neljännen radiossa soitetun biisin sain talteen, se olikin jo hurjaa progea, 1 minuutti 12 sekuntia. Seuraavana päivänä Sävelaittaan. Levylaarin päädyssä oli pieni lokerikko singlejä, siellä oli tätä yksi kappale. Et kai sä tota tosissas aio ostaa, Galtsa kysyi. Ostin, olikin hyvä ostos. Ei ensin hoksattu mitä kansi esittää, sitten nauratti kun hiffattiin. Tätä piti aina soittaa kaikille. Yleensä kuulijoiden suut vääntyivät epäuskoiseen irvistykseen.