torstai 9. elokuuta 2018

Äijänvuoren maastopyöräilykeskus

Äijänvuorelle olisi nytten ilmestynyt merkitty maastopyöräilyreitti. Itse ajelin täällä paljonkin noin 15 vuotta sitten ja silloin olin itsekin suunnitellut hyvän kisaradan, joka oli olemassa vain omassa päässäni. Tämän radan suunnittelijat ovat päätyneet aika paljon samoihin pätkiin. Merkitty reitti alkaa lammen pohjoisesta päädystä läheltä jousiammuntarataa.
Reitti on merkitty puihin valkoisilla fillarinkuvilla. Lisäksi joissain kivissä ja muutamissa puissa on valkoinen nuoli osoittamassa kääntymäsuuntaa. Ohuimpiin puihin on maalattu ainoastaan valkoinen nauha ympäri.
Ensimmäinen mysteerikohta tulee eteen jo noin sadan metrin ajon jälkeen. Heikko polku johtaa metsään, jossa näkyy puissa merkintöjä. Polku loppuu kuitenkin kiviesteisiin. Välistä ei sovi ilman kampien kolinaa ja tämän jälkeen on edessä kymmenisen metriä melko koskematonta sammalta. Tästäkö on todella tarkoitus ajaa ja lisätä samalla maaston kulumista, kun seuraavalle polulle pääsee helposti kiertämällä vasemmalta kallion kautta. Tämä on joko huonosti merkitty tai huonosti suunniteltu osuus.
Juurakkohelvettipätkän, joka kuului myös itse suunnittelemaan reittiini, jälkeen käännytään vasemmalle kohti Äijänvuoren "äijää". Sen takaa on jyrkkä kalliokimpama ylös vuoren päälle. Aikoinaan Cannondalella sen usein pääsin ajamalla ylös. Nyt en uskaltanut edes yrittää. Pitoa toki Spessussa riittää, mutta kun nuo jalat ei ole enää samat kuin +10 vuotta sitten.
Vuoren laelle on tullut joku vuosi sitten näkötorni. Kyltin mukaan tornin tasanteen korkeus on 54 metriä merenpinnasta. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni alueen korkein huippu. Vähän pohjoisemmasta löytyy entinen kolmiomittaustornin paikka, joka lienee vähän korkeampi.
Tästä pyöräilyreitti jatkuu kallioista alamäkeä kaakkoon kääntyen hieman ennen pururataa vasemmalle. Suoraanhan tässä tuli ensimmäisellä kerralla lasketeltua.
Seuraava polku on edelleen alkuosaa lukuunottamatta samaa, joka kuului omaankin reittiini. Tästä pätkästä olen aina tykännyt. Kuvassa näkyvät puiset rakennelmat ovat peräisin DH-miesten tekemästä trail-radasta. Se oli kyllä huh-huh. Lehdessäkin oli silloin paheksuvaa juttua näistä ilman lupaa tehdyistä rakennelmista. En koeajanut. Korkeutta taisi olla enimmillään yli 2 metriä ja rakennelmien tukevuus sellainen, ettei jalkaisinkaan uskaltanut kulkea.
Ylänkökadun lähellä on vähän turhan jyrkkä kalliokinkama. Tähän pyörä hyytyy aika tehokkaasti ja reitin hahmottaminen on hieman hankalaa. Tämä ei ole oikein hyvä, kiertämällä olisi ollut helpompi kulkea muidenkin kuin kisakuskien. Ennen IVAK-luolia reitti kääntyy vasemmalle takaisinpäin ja tässä on suurin ero omaan reittiini, joka kulki urheilukentän päädyn kautta kohti tanssilavan parkkipaikkaa ja siitä takaisin ylös.  
Entäs tämä sitten? Merkit näyttävät metsään, mutta puunrunko tukkii polun. Onkos joku jo sabotuinut rataa, vai onko hidaste tarkoituksellinen? No ei ole enää, sillä katsoin aihelliseksi poistaa sen. Täältä reitti pudottaa "DH-rataa", jossa Juho murskasi kyynärpäänsä, pitkin takaisin jousiammuntaradalle ja noin kolmen kilometrin kierros on päättynyt.

Hieman mielipidettä radasta. Suureksi osin hyvä ja sama jonka olisin itsekin suunnitellut. Alueen pohjoisosassa olisi ollut mahdollisuutta tehdä pienoinen lisäkierros. Tietysti jos siellä on eri maanomistaja, niin sitten pois jäännin ymmärtää. Muutamassa kohdassa reitti on myös tehty isoimpien polkujen ulkopuolelle, joka lisää turhaan luonnon kulumista. Pahin puute on, että kisareitiksi tämä ei oikein sovellu ilman erityisjärjestelyjä, sillä mielestäni lähtö ja maali pitäisi olla hiihtomajan luona. Nyt reitti leikkaantuu mikäli ajetaan useampi kuin yksi kierros ja käydään aina kierrosten välillä kiertämässä lampi majan kautta. Pienillä muutoksilla reitistä olisi saatu viitisen kilometriä pitkä, mikä olisi ollut hyvä pituus mahdollista kilpailua ajatellen.
Kun nimenä on komeasti maastopyöräilykeskus, niin onhan tänne tulossa muutakin. Hiihtomajan ja lentopallokentän väliin tulee pump-track rata. Tämä on vielä alkutekijöissään.
Äijänvuorella on muuten pidetty yhden kerran maastopyöräilykilpailukin. Kuoppala järjesti ja reitti oli hänen suunnittelema. Aika pitkälti pururataa ja joitan kalliopätkiä. Tanssilavan parkkipaikalla ainakin käytiin. En minä enää muista tästä reitistä paljoakaan. Vuosi taisi olla 2005. Kait tuon pokaalinkyljestä voisi tarkistaa. Kuvassa numerolla yksi edellisen vuoden voittaja ja numerolla kaksi kakkonen. Tuo edellinen skaba käytiin Honkalan hiihtomaan ympäristössä. Äijänvuoren kisassa järjestys oli päinvastainen. Kattelus veti reikä päässä viimeisessä jyrkässä laskussa ohi, enkä enää ehtinyt saamaan kiinni.