sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Miettinen: Suomipunk 1977-1981

 Olen hieman liian nuori, jotta olisin ehtinyt mukaan Suomipunkin ensimmäiseen aaltoon. Varhaisimmat musiikilliset muistot ovat radion jokamiehen listan kuuntelusta. Kotona oli kaksi rokkilevyä, Elviksen Golden Hits ja Beatlesin A Hard Days Night. Kasetille nauhoitettuna Juice Leskisen Marilyn ja Jyrki Boy singlet. Niitä tuli kuunneltua. Radiosta kuultuna jäänyt mieleen Leevin Mitä kuuluu Marja-Leena, Kontran Jerry Cotton ja Maukka Perusjätkän Säpinää, mikä olikin varsin hurjaa menoa. TV:stä tuli nähtyä Kake Singersin nousu ja tuho -ohjelma, joka oli niin hauska, että piti ostaa Tähtisumutusta kasetti. Ensimmäinen koskaan ostamani äänite. Sleepy Sleepersin Mopott Show teki myös aikamoisen vaikutuksen, myöhemmin sitten myös Metsäradio ja Levyraati -levyt.

 
Mikä menee teidän kaaliin häh? Suosikki, Suosikki. Ensimmäisen numeron ostin joskus 1979. Se tuli luettua nuhjuksi ja silputtua palasiksi. Julisteessa oli Village People. Laitoin seinälle. Tykkäsin bändin imagosta. Se intiaani oli suosikkini. Mistään Tom of Finlandista ikinä kuullutkaan, se oli sitä viattomuutta. Kuukauden western tuli aina katsottua telkkarista ja inkkarit ja länkkärit oli muutenkin in.
Rock-a-Billy oli kovassa suosiossa Aittakorven ala-asteella. Onnen päivät tuli telkkarista ja kaikki sen katsoivat. Fonzie oli idoli. Matchbox, Crazy Cavan ja sitten Stray Cats räjäytti potin. Kumisaappaiden varret käännettiin nurin ja niihin kirjoiteltiin bändien nimiä. Californiasta sai rintanappeja. Diinarit vastaan punkkarit vastakkainasettelu oli suurta. Ajomiehentien ja Metsämiehentien välisessä metsässä piti olla tappelu. Mentiin katsomaan ilmoitettuna aikana, niin ei siellä ollut ketään.
 
Rock Radio aloitti kesällä 1980. Ylen kuuma rock-kesä oli otsikko Katsossa. Vieressä piirroskuva Beatlesista. Esa oli punk ja lähti aina iltapäivisin kotiin äänittelemään. Jotain tuli itsekin kuultua, muistan ikuisesti kun kuulin ensimmäistä kertaa Sigin Tiina menee naimisiin. Yhden meidän sukulaisen nimi on Tiina, sanoi Marko. Räjähdettiin nauramaan, kun Juhaniin hän rakastui. Markon isä kun oli Juhani. Eppujen Suomi-ilmiö ja Puhtoinen lähiöni jäänyt mieleen ja Korroosion Hei hei hei. Moottoritie oli kuuma ja diggailin Viestin sanoitusta. Juice Leskisen Sika se vasta olikin merkkitapaus. Mauri Kunnaksen piirtämä kansi. Nyrok Cityn piirroksia kopioitiin muutenkin. Rokkivekkari tuli kuunneltua aina aamulla ennen kouluun lähtöä. TV:n puolella Levyraati. Kollaa Kestään Kirjoituksia kellarista on kuulemma näytetty. Taisin nähdä, mieleen jäänyt vain uskomattoman huonot pisteet, tuskin Pirkkokaan tykännyt.
 
Ensimmäinen keikka oli Hanoi Rocks Sibeliuspuiston ilmaiskonsertissa kesällä 1981. Suosikissa oli ollut juttua ja halusin nähdä ne. Siellä oli stage divingiakin, ihan hullua, miten tuollaista voi ollakaan. Tragedy / Cafe Avenue single tarttui matkaan. Sitä kelpaa kuunnella vieläkin.
Ensimmäinen ostamani Heavy-levy oli Iron Maidenin Killers, sillä NWOBHM tulee ja tappaa. Suomipunk 1977-1981 tuli otettua tarkemmin haltuun sitten vasta 10 vuotta myöhemmin, kun ensin oli käyty lävitse Speed Metal ja Hardcore.
 
Miettinen: Suomipunk 1977-1981. Like Kustannus. 384 sivua. Vanhukset muistelee nuoruttaan sataan kertaan kuultuina tarinoina. Loppua kohti kirja paranee. Löytyy myös ihan ennen kuulemattomiakin kertomuksia.