Parissa biblioteekissä oli varsin mielenkiintoisia näyttelyitä ja ensimmäisenä esiteltäköön
Anna Reivilän akryylitöitä. Näiden suurikokoisten ja värikkäiden maalausten avulla hän haluaa kyseenalaistaa ihmisten ja luonnon, erityisesti eläinten suhdetta. Hän haluaa kirkkailla väreillä muistuttaa, että silloin ollaan liian pitkällä, kun kotieläinten söpöjä värejä sovitellaan kodin sisustukseen. Itse hän ei pidä taidettaan aktivismina vaan huolestuneena toivoo, että maapallo olisi kaksi kertaa isompi ja meillä olisi vielä enemmän löytymättömiä paikkoja maailmassa.
Reivilä kertoi lehtihaastettelussa toimivansa myös itse aktiivisesti Animalian riveissä, no eipä olla tavattu (???) Monilta katsojilta jää varmasti huomaamatta teosten kantaaottavuus, heille nämä ovat vain värikkäitä eläinkuvia, varsinkaan kun minkäänlaista selittelevää oheismateriaalia ei ollut tarjolla. Myös Reivilä itse vakuuttaa olevansa kuvataiteessa enemmän liikkeellä romanttisen kaipuun, ei aktivismin perässä. Tämä on mielestäni hieman sääli, sillä eläinoikeusliike tarvitsisi myös propagandistisia taiteilijoita asiansa ajamiseen ja mielestäni hänellä olisi hyvät edellytykset sellaiseen ryhtyä.
Itse kyllä tykkään hänen taiteestaan. Värit ovat erittäin iskeviä ja mielelläni tällaista arvotaidetta seinälleni ripustaisin, jos vaan olisi intoa ja varallisuutta aloittaa myös taiteenkeräily. Vaan kaikkea ei voi saada, joku raja tavaran ja materian hamstrauksellakin on oltava.
Seuraavan taidenäyttelyn tarkoitusperät taasen tuskin keneltäkään jäävät epäselviksi. Suunnittelija
Anna-Mari Pahkalan ja valokuvataiteilija
Heli Hirvelän Turkistarhaton Suomi 2025 kampanjaan tehty valokuvasarja
"Niin kuin sinä ja minä" Nanna Grundfeldtistä ja Kettu-koirasta.
Tämän kuvasarjan, jossa on haettu ihmisen ja eläimen välistä emo-pentu suhdetta, näin jo viime keväänä Eläin! - Animalian suurtapahtumassa. Kaikkien aktiivien kannattaa tilata tämä omaan kirjastoonsa tai vastaavaan julkiseen tilaan Animalian toimistolta.
Kiinnostuneita katselijoitakin sattui paikalle samaan aikaan. Ei ole edes lavastettu tilanne, eikä tarvinnut odottaa hetkeäkään, että tulisipa joku jotta saisi myös taiteennauttijoita kuvaan.
Reivilä kertoi lehtihaastettelussa toimivansa myös itse aktiivisesti Animalian riveissä, no eipä olla tavattu (???) Monilta katsojilta jää varmasti huomaamatta teosten kantaaottavuus, heille nämä ovat vain värikkäitä eläinkuvia, varsinkaan kun minkäänlaista selittelevää oheismateriaalia ei ollut tarjolla. Myös Reivilä itse vakuuttaa olevansa kuvataiteessa enemmän liikkeellä romanttisen kaipuun, ei aktivismin perässä. Tämä on mielestäni hieman sääli, sillä eläinoikeusliike tarvitsisi myös propagandistisia taiteilijoita asiansa ajamiseen ja mielestäni hänellä olisi hyvät edellytykset sellaiseen ryhtyä.
Itse kyllä tykkään hänen taiteestaan. Värit ovat erittäin iskeviä ja mielelläni tällaista arvotaidetta seinälleni ripustaisin, jos vaan olisi intoa ja varallisuutta aloittaa myös taiteenkeräily. Vaan kaikkea ei voi saada, joku raja tavaran ja materian hamstrauksellakin on oltava.
Seuraavan taidenäyttelyn tarkoitusperät taasen tuskin keneltäkään jäävät epäselviksi. Suunnittelija Anna-Mari Pahkalan ja valokuvataiteilija Heli Hirvelän Turkistarhaton Suomi 2025 kampanjaan tehty valokuvasarja "Niin kuin sinä ja minä" Nanna Grundfeldtistä ja Kettu-koirasta.
Tämän kuvasarjan, jossa on haettu ihmisen ja eläimen välistä emo-pentu suhdetta, näin jo viime keväänä Eläin! - Animalian suurtapahtumassa. Kaikkien aktiivien kannattaa tilata tämä omaan kirjastoonsa tai vastaavaan julkiseen tilaan Animalian toimistolta.
Kiinnostuneita katselijoitakin sattui paikalle samaan aikaan. Ei ole edes lavastettu tilanne, eikä tarvinnut odottaa hetkeäkään, että tulisipa joku jotta saisi myös taiteennauttijoita kuvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti