Eläintehtaat - Suomalaisen salakuvauksen tarina

Olin kirjastossa kuuntelemassa kun Kristo oli esittelemässä hiljattain ilmestynyttä Eläintehtaat - Suomalaisen salakuvauksen tarina kirjaansa. Samalla ostin myös kyseisen kirjan itselleni. Mitään miellyttävää katseltavaa se ei ole. Sisältö koostuu suurista ja vaikuttavista kauhukuvista, jotka kuvaavat  eläinyksilöitä tuotantokoneiston rattaissa. Kirjan viimeisillä sivuilla esitellään onnellisia loppuja, eläinsuojelukeskus Tuulispäähän pelastettuja harvoja yksilöitä. Kuvien lomassa kulkee Kriston tarinat eläintehtailta, öisistä kuvausretkistä ja julkaistun materiaalin saamasta huomiosta.

Oikeutta Eläimille yhdistyksen liepeillä kehiteltiin 12 vuotta sitten uutta strategiaa. Aletaan kuvaamaan autenttista materiaalia eläinten tehotuotannosta ja turkistarhoilta vastapainoksi liha- ja maitoteollisuden vääristyneelle kuvastolle, jossa suomalainen eläintuotanto esitettiin jonkinlaisena eettisesti kestävänä onnelana. Tämä on sittemmin osoittautunut menestyksekkääksi tieksi. Useat ulkomaidenkin medioihin nousseet kohut ovat nostaneet eläintuotannon ongelmat laajan yleisön tietoon. Mutta vaikka ministerienkin pallit ovat tutisseet, niin silti eläinten olot ovat Kriston mukaan jopa huonontuneet. Tuottajilta vaaditaan yhä enemmän ja halvemmalla. Voittona voidaan pitää vegaanisen elämäntavan nousua marginaalista laajemmaksi trendiksi. Tämä ei varmaankaan olisi toteutunut ainakaan nykyisessä laajuudessaan ilman salakuvaajien julki tuomaa kuvastoa.

Juho Kerola (kuvat), Kristo Muurimaa (kuvat ja teksti): Eläintehtaat - Suomalaisen salakuvauksen tarina. Into.