Punaisen Sotilaan Laulukirja

Löysin Valtiorikosoikeuksien arkistosta Elviira Willman-Elorannan toimittaman Punaisen Sotilaan Laulukirjan. Tämähän on todellinen antikvaarinen harvinaisuus. Ensimmäinen Neuvosto-Venäjällä julkaistu suomalainen emigranttilaulukirja, ilmestynyt alkuvuodesta 1919 SKP:n Keskuskomitean kustantamana. Lapualaisvuosina ja ehkä sitä ennenkin tällaisten hallussapidosta saattoi saada passituksen "Tammisaaren Yliopistoon" ja kirjat takavarikoitiin ja tuhottiin armotta. Vuodesta 1937 alkaen taas Neuvostoliitossa suomenkielinen kirjallisuus katsottiin vastavallankumoukselliseksi, joten laulukirjojakin hävitettiin kirjastoista. Tämä vihko sisältää 12 Elviira W-E:n omaa laulua, joista tunnetuin on Veriruusut, sekä muutamia muita tunnettuja työväenlauluja.  Laulukirja löytyy kokonaan skannattuna täältä.

1875 syntynyt Elviira Willman oli viime vuosisadan alun merkittävimpiä naiskirjailijoita Suomessa. Suurlakon aikoihin Elviira elähtyi sosialistisiin aatteisiin ja avioitui seuraavana vuonna Työmies-lehden toimittajan Voitto Elorannan kanssa. Kansalaissodan jälkeen pariskunta pakeni Pietariin, jossa he osallistuivat Suomen Kommunistisen Puolueen toimintaan. Tämä päättyi tunnetuin seurauksin kun Voitto Eloranta teloitettiin epäiltynä osallisuudesta ns. Kuusisen klubin murhiin. Myös Elviira Willman vangittiin ja teloitettiin Moskovassa huhtikuussa 1925. Elviiran tuotannosta voisin suositella Vallankumouksen vyöryssä novellia, joka löytyy myös skannattuna  Doriasta.

Tämän kirjasen päätyminen Valtiorikosoikeuksien arkistoon on myös kertomisen arvoinen tarina.

Kivennavalta kotoisin ollut Sofia Juvakka (s.16.5.1900) toimi punakaartin sanitäärinä Kuusaan rintamalla. Kansalaissodan lopulla Sofia pakeni Pietariin, josta hän palasi huhtikuussa 1919 takaisin Suomeen Suomen ja Venäjän vaihdettua keskenään kansalaisia Rajajoella. Sofia vangittiin ja takavarikkoon päätyi Pietarin Kommunistiklubilta saadun Laulukirjan lisäksi yllä oleva valokuva.
Muut henkilöt kuvassa ovat Ale Koivu Valkeasaaresta, Tassu Myyryläinen, Emil Huttunen sekä Lempi Ylander Rajajoelta. Lisäksi myös Aino Sorsa on kirjoittanut nimensä kuvan taakse. Heidän henkilöllisyyksien identifiointi ei ole ihan helppoa. Sotasurmat tuntee antrealaisen 1871 syntyneen Eemil Huttusen, joka kaatui huhtikuussa 1918 Antreassa. Pitäisin kuvan Emiliä ehkä vähän nuorempana, mutta parempi jättää arvioinnit muille. Karjala-tietokannasta löytyy muitakin mahdollisia ehdokkaita. Antreasta kotoisin ollut ja 1917 Viipurin maaseurakuntaan kirjansa muuttanut Lempi Ylander voisi 1898 syntyneenä olla kuvassa, mutta ei tätäkään varmana voi pitää. Ale ja Tassu ovatkin sitten hankalampia tapauksia. Joitain mahdollisia nimiä olisi, vaan hyvin epävarmoja. Nimensä kuvan taakse kirjoittanut Aino tai Aina Sorsa onkin sitten kiinnostava nimi, sillä tämän niminen neito kuului 1919 Toini Mäkelän kokoamaan naiskomppaniaan, joka osallistui Aunuksen retkeläisiä vastaan käytyihin taisteluihin. Aino Sorsa selvisi myös hengissä venäläisen nationalismin noususta ja vaikeista vuosista eläen vielä 1960-luvun lopulla Neuvostoliitossa.

Sofia Juvakka passitettiin vangiksi Viipuriin, mutta hän pääsi jo pian vapaaksi saatuaan ehdollisen tuomion. Siirtokarjalaisten tie matrikkelin mukaan Terijoelta kotoisin ollut Sofia Tenhola os. Juvakka asui 1971 Kuusankoskella.