Nyt kun KOM-Teatteri on aiheena, voisin luoda katsauksen tähän Rauhan äiti / Avaruuslintu levyyn. Tämähän on siis legendaarisen Agit-Prop kvartetin LP, vaikkei tätä aina lasketakkaan yhtyeen omaksi levyksi, tässä kun on näitä muitakin esiintyjiä mukana. Kaikki levyn laulut ovat Kaj Chydeniuksen säveltämiä ja Aulikki Oksasen sanoittamia.
A-puoli sisältää neliosaisen kantaatin jonka ensiesitys oli KTL:n liittokokouksessa 30.5.1974. Esittäjinä Kaisa Korhonen äitinä, Jukka Koskinen poikana sekä Agit-Prop kvartetti legendaarisimmassa kokoonpanossaan (Kamu, Sokka, Aarnio, Launis)
B-puolella taasen musiikkia KOM-Teatterin näytelmästä Avaruuslintu, joka on tehty YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlallisuuksiin 1973. Esittäjänä tässäkin Agit-Prop (Sinikka Sokan tilalla Liisa Tavi) vahvistettuna KOM-Teatterin Erkki Saarelalla ja Sulevi Peltolalla. Tamperelaisella Avaruuslintu-yhtyeellä ei siis ole mitään tekemistä tämän levyn kanssa vaikka Wikipedia muuta väittääkin.
Levy ilmestyi lokakuussa 1977, jolloin poliittinen laululiike alkoi jo olla menneen talven lumia. Tämä yhdessä Love Recordsin taloudellisten vaikeuksien kanssa lienee syynä siihen, ettei levyä liene tehty kovinkaan suuria määriä - tai ainakin tämä on nykyään erittäin vaikeasti löydettävä. Viime keväänä tämä sitten vihdoin sattui kohdalleni ja vieläpä varsin kohtuulliseen hintaan. Siis siihen verrattuna mitä olisin tästä ollut valmis maksamaan. CD-aikaakaan tätä ei ole vielä saatettu, mitä pidin aika suurena puutteena. Toisaalta ei tämä nyt kuitenkaan mikään klassikkolevy ole, ainakaan jos vertaa niihin kahteen varsinaiseen Agit-Propin omaan levyyn. Kyllä tätä on silti varsin runsaasti tullut kuunneltua. Levy siis jakaantuu kahteen osaan, joista varsinkin tuo B-puoli on aikamoista camp-huumorin riemuvoittoa. Ei voi kuin ihmetellä sitä Neuvostoliittoa kohtaan ollutta rähmälläänolon määrää. Piikkinä russofobikoiden perseessä tämä levy on kyllä hyvin syvällä aina upeaa kansikuvaa myöten, josta vastaa KOM-Teatterin lavastaja Måns Hedström. Hänhän on kuvittanut paljon muitakin Loven poliittisia levyjä, joista ehkä onnistuneimpina Porvari nukkuu huonosti ja Poliittisten laulujen parhaat levyjen kannet.
Mitenkään vakavasti tämän levyn tekstejä ei siis pidä ottaa ja tuskin Aulikkikaan on niitä aivan tosissaan kirjoittanut, ajan henki nyt oli silloin mitä oli. Kokonaisuutena kuitenkin vallan mainio platta, joka kannattaa ostaa mikäli kohdalle sattuu.
Terve! Rauhan äidin kantaesityksessä oli joku muu kuin minä. Piano-opettajani kutsui minut mukaan, kun olin noin 10-vuotias, ja kirkkokuorolaisena ihmettelin, että sanoituksissa oli jotakin outoa. Nykyään teokset lähinnä naurattavat, vaikka on niissä jotakin sympaattista tulisuutta. Kun olin lukiolainen, teos tuli TV:stä, vaikka lähetin TV:lle kirjeen, jossa toivoin lähetyksen peruuttamista. Onneksi koulussa kukaan ei ihme kyllä sanonut mitään.
VastaaPoistaJukka
Kiitos hienosta kommentistasi Jukka. En tiennytkään, että tuo on tullut televisiosta. Kyllä olisi hienoa nähdä.
PoistaMielestäni sitä ei olisi hienoa nähdä. Taistolaisuus on vanha vitsi. Suutuin tyypeille, koska he eivät kertoneet etukäteen, että kysymys oli erittäin poliittisesta produktiosta, joista haluan pysyä kaukana. Harmi, että asia jotenkin muistui mieleeni juuri tänään.
Poista