Eurajoen kapinavuosi

Viime syksynä ilmestynyt Tapio Niemen ja Mika Tammisen tekemä Eurajoen kapinavuosi 1918 kirja pääsi ilmestymään niin huomaamatta, että meinasi mennä kokonaan ohi. Ihan sattumalta tähän törmäsin muuta tietoa etsiessäni ja onneksi tätä varsin pienipainoksista kirjaa, ainoastaan 400 kappaletta tehty, löytyi vielä kustantajalta(?) Vuojoen kartanosta. Hinta ei ollut niinkään halpa, vaan jos ois ostamatta jättänyt, niin tällaista olisi sitten saanut kissojen ja koirien kanssa etsiä vuosikaudet. Olisi nimittäin hakusessa muutama vuosituhannen alussa ilmestynyt paikallishistoriikki. Samoilta tekijöiltä tuli viime vuonna toinenkin kirja, Punakapina T.l. Lapissa 1918, mutta se oli jo valitettavasti ehditty myydä loppuun.

Eurajoki oli varsin pieni paikkakunta, eikä siellä tapahtunut mitään erityisen mullistavaa tai ratkaisevaa tapahtumaa. Kapina ei oikein edes meinannut päästä alkuunkaan, ennen kuin tamperelaiset saapuivat opastamaan vallankumouksen teossa. Taisteluja paikkakunnalla ei ollut, punaisten takavarikoinnit ja perääntymisvaiheen ryöstely ja tuhopoltot lienevät edellisen vuoden maatalouslakkojen lisäksi syyynä poikkeuksellisen kovaan valkoiseen terroriin. Kaikkiaan kuntalaisista menehtyi sodan seurauksena peräti 2% väestöstä. Espanjantauti ja muut influennssat täydensivät väestönmenetystä vielä roimasti. Poikkeuksellista on myös se, että työväestö sai jo vuonna 1929 pystyttää Irjanteen hautausmaalle muistomerkin jossa on myös surmattujen nimiä, ei kylläkään kaikkia. Mielenkiintoista on myös huomioida esimerkkinä mukaan otettu naapurikunta Luvian sotasurmat. Siellähän ei tapahtunut sitten juuri mitään. Luvialla maanomistajien ja alustalaisten välit olivat varsin hyvät, ei ollut edes tarvetta perustaa suojeluskuntia tai työväen järjestyskaarteja ennen kapinan alkua. Eurajoella taas kaksi suurta kartanoa omisti lähes koko kunnan, mikä oli syynä jyrkkään vastakkainasetteluun. Paikkakunta vastasikin varsin pitkälle Väinö Linnan luomaa kuvitteellista Pentinkulmaa. Eurajoella oli kyse torpparikapinasta kartanonherroja vastaan.

Muistolaatta Irjanteen hautausmaan länsilaidalla olevalla teloituspaikalla. Varsinainen muistomerkki on hautausmaan toisella puolella.

Kirja oli varsin nopeasti luettu yhdessä illassa. Ihan kohtalaisen hyvä, ei mitään suuria tunteita herättänyt. Neutraalia tekstiä. Niemen mukaan aineistosta 75% on ennen julkaisematonta tietoa tai tietoa jonka löytämiseksi pitäisi kahlata hankalasti löydettäviä tietokirjoja.
Seuraavaksi on luvattu kirjaa Porin vuoden 1918 tapahtumista.