tiistai 25. lokakuuta 2016

Löytöjä levymessuilta (2)

Syksyn toiset levymessut oli lauantaina ja mm. tällaisia tarttui mukaan.
Babara Danen When we make it through mulla oli ennestään amerikkalaisena versiona, mutta on niin loistava levy, että piti sitten vielä ostaa tämä kuubalainen Areiton painos. Ja oli kyllä mukava yllätys, kun hoksasin, ettei tämä olekaan ihan sama. Tässä on nimittäin  Su nombre es pueblo käännös Your name is people. Hieno biisi ja varsinkin tämä Barbara Danen versio. Amerikkalaisessa Paredon Recordsin julkaisussa sen tilalla on Factory girl. Kuubassa paikallisten huippumuusikoiden kanssa tehtyä materiaalia, Working class women, nimibiisi When we make it through ym. helmiä. Tätä levyä on tullut kuunneltua paljon ja nyt taas tätä versiota lisää. Ihan 10/10 levy.
Joe Hill kokoelmani sai taas täydennystä yhdellä LP:llä. En ennestään edes tiennyt tällaisen levyn olemassa olosta. Ruotsalainen Upon Hayati levytti vuonna 1972 albumillisen Joe Hillin lauluja alkuperäiskielellä, eli englanniksi. Sovitukset on tuttua linjaa ja kappaleetkin niitä suurimpia hittejä, mutta mukana on myös Don´t take my papa away from me, jota ei ole millään muulla omistamallani Joe Hill -levyllä.
Ernst Buschista olin joku vuosi sitten kovasti innoissani ja levyjä on tullut sittemmin ostettua useampi. Tämä DDR-julkaisu on vähän hajanainen kokoelma, mukana on mm. espanjan sisällissodan lauluja sekä Hanns Eislerin sävellyksiä, jotka ovat sitä kovinta ydintä. Der heimliche Aufmarsch löytyy heti b-puolen alusta ja sitä on tullut soitettya melkeinpä kyllästymiseen saakka ns. kybällä. Mukana myös pari viisua, joita ei itselläni ennestään ollut millään levyllä. Vielä pitäisi saada joku sellainen levy jossa olisi Stalin, freund, genosse, sekä se missä lauletaan, että "puolue on aina oikeassa".
Raimonin Catalonian protest songs LP on olllut pitkän hakusessa lähinnä keräilymielessä levy-yhtiön Folkways/Broadside takia. Nimittäin kun Smithsonian Folkwaysin sivulle laittaa hakukriteeriksi struggle & protest, niin löytyy kaikkiaan 165 albumia. Joskus 7 vuotta sitten haaveilin, että olisi hienoa saada nämä kaikki alkuperäisinä vinyyleinä. No nyt mulla on niitä jo kaikkiaan 64. Itse levy on kyllä aika tylsä, että sinänsä turha ostos.
Pari afrikkalaista levyä, Swapo Singersin One Namibia, one nation on vuodelta 1978 ja hollantilaista tuotntoa. ANC:n lauluryhmä Amandlan LP vuodelta 1980 on ruotsalainen julkaisu. Hienoja levyjä kumpikin. Swapo on enemmän folkia ja Amandla poppia. Acabella-esityksiä löytyy kummaltakin levyltä ehkä vahän turhankin monta ja ne on vähän tylsiä ainakin verrattuna musiikkiesityksiin.
Toy Dolls oli aikoinaan 1980/1990 taitteessa suurimpia suosikkejani, lähinnä kolmen ensimmäisen levynsä takia. Sittemmin parasta ennen päiväys alkoi umpeutumaan, mutta silti tuli aina se uusin levy ostettua. 1997 ilmestynyt One more mega byte oli ensimmäinen, joka jäi hankkimatta, Löövillä tämän kyllä kuulin ja olin vähän kateellinen. Hätäavusta tilasin pari vuotta sitten toistaiseksi viimeisimmän studio-levyn The Album after the last one, ja nyt kun nämä kaksi sain, niin eipä puuttuisi enää kuin vuodelta 2004 oleva Our last album? Näistä levyistä, ensin mainittu on vallan mainio, Anniversary anthemissa vähän turhan paljon "hassuttelu" biisejä, ei jatkoon.
Pertti Kurikan Nimipäivien jäähyväis mini-LP Letkukytkentöjä piti siten myöskin ostaa. Ekalla kuuntelulla en tästä oikein pitänyt, mutta nyt kun on useita kertoja pyöräyttänyt, niin onhan tämä aika moista. Hittibiisi on tietty Kännissä kotiin, aamulla töihin. Tulee mieleen nämä GG Allinin primitiivisimmät rykäisyt. On tämä kuitenkin aika originelliä tavaraa.
Tän tilasin Saariselta. Saarisen Kaaos-lehdessä oli aikoinaan juttua Tuomittujen Juhlasta ja kiinnosti jo silloin. Tulevasta levystä puhuivat. Julkaisu "vähän viivästyi", mutta vihdoinkin, kiitos Fight Recordsin. 30 vuotta sitten meni, ennen kuin sain tämän kuultavakseni. Ei ole mikään graalin malja. Tällaista anarko-punkkia ei ole paljoa Suomessa tehty, varsinkaan silloin mistä pisteet, mutta vähän raakile tämä vielä on. Vähän kehitystä havaittavissa b-puoliskolla. Useampi kerta kyllä tullut soitettua ja kuunteleehan tätä kuitenkin mielellään.
Tuollaisia seiskoja tullut hankittua, Saariselta ja pari Lööviltä. Juice Normaalin levynkansi on kyllä tällä hetkellä maailman hienoin kansi ja Tuokaa minulle Bull Mentulan pää todellinen korvamato.

2 kommenttia:

  1. Hei! Uteliaisuudesta - mitä maksoit tuosta Joe Hill -levystä?
    - Merja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika halvalla tämä taisi irrota. Olisiko 10e ollut hinta ja kun ostin samalta kauppiaalta jotain kymmenkunta levyä, niin tuli vielä vähän alennusta.

      Poista