Otetaan nyt yksi esimerkki. Marjo Liukkonen kirjoittaa Hennalan naismurhat kirjassaan, että Rauha Sinisalo ammuttiin Lahdessa 30.4.1918 yhdessä nelikuisen poikansa Hjalmar Julius Sinisalon kanssa. Ainoa lähde tälle on Armas Kiven 1960-luvulla kirjaama muistelma, jossa hän kertoo nähneensä Mustankallionmäellä 58 teloitettua naista, joista yhdellä oli ollut lapsi kainalossa. Vuosia myöhemmin Kivi oli kuullut, että Sinisalo oli vienyt lapsen mukanaan ja oletti näkemänsä naisen olleen Sinisalon, mikä voi tietysti pitää paikkansakin. Kirkonkirjoihin poika on kuitenkin merkitty nälkään kuolleeksi 25.5.1918. Liukkosen mielestä suojeluskuntalainen kirkkoherra Wikström oli merkinnyt kuolinsyyn väärin.
Mikä oli Rauha Sinisalon kohtalo? Kalmin pataljoonan tiedusteluosastoon kuulunut Joonas Seppälä kertoi löytäneensä Sinisalon ja kolme muuta naista kellarista ja vanginneensa heidät. Liukkonen olettaa pidätettyjen joukoissa olleen myös Lahden naispataljoonan päällikköjen Suoma Jäntin ja Ida Vikmanin, jotka Liukkosen mukaan katosivat Lahden valtauksen jälkeen. Kumpikaan naisista ei kuitenkaan kadonnut, koska heidät vangittiin Kotkassa ja Haminassa ja kumpikin päätyi Valtiorikosoikeuteen. Vikmanin paperit näyttävät kuitenkin kadonneen vankikorttia lukuunottamatta ja sekoittuneen erääseen toiseen Ida Vikmaniin.
Sinisalo oli vankina metallivalimolla Lahden taistelujen aikana, kun saksalaiset uhkasivat ampua kostoksi kolme tai neljä vankia jokaisesta punaisten kaupunkiin ampumasta tykinlaukauksesta. Valimolla vankina ollut Ilmari Leppänen kertoi yhden ammutuista olleen Sinisalon: "Metelinmäkeen näitä ammuttiin, hakijoilla oli nimet joista huusivat." Vankeja ei kuitenkaan ammuttu Metelinmäkeen vaan saksalaisten tulkkina olleen Huvi Vuorisen mukaan kaupungintalon seinää vasten. Vuorisen mukaan teloitettuja oli 16, joukossa miehiä ja naisia. Rauha Sinisalo on ainoa nainen, jonka voi kuolinpäivän perusteella uskoa olleen tässä ammuttujen joukossa.
Myös Kalle Saarnio on kertonut 1963 tehdyssä haastattelussa saksalaisten kostoksi ampumista vangeista. Saarnion mukaan näitä oli peräti 60, mikä on varmasti liioittelua ja paikka hiekkapenkkaa vasten nykyisellä Salininkadulla kaupungintalon ja meijerin välillä.
Mikä oli Jalmari Sinisalon kohtalo? Uskoisin tämän kuolleen aliravitsemukseen tai "yleiseen heikkouteen" Rauhan ollessa vangittuna. Kun Rauha ja muut vangit oli ammuttu, ruumiit vietiin hautausmaalle ja vähän aiemmin menehtynyt lapsi asetettiin äitinsä viereen. Tämän Armas Kivi oli sitten toverinsa kanssa nähnyt. Tämä on ainoastaan omaa arvailua. Kuolinilmoituksen lehteen toimittaneella henkilöllä lienee ollut asiasta täsmällisempää ja varmaa tietoa.
Perheestä menehtyivät Rauhan ja tämän poikansa lisäksi Rauhan isä David, joka SSD:n kuolinilmoituksen mukaan kaatui Lahden taistelussa. Sotasurmien mukaan tämä "mestattiin" päivää aiemmin. Myös Itä ja länsi lehden kuvateksti kertoo tämän tulleen ammutuksi. Pikkuveli Vihtori (Viktor), s.1900, kuoli Itä ja länsi lehden mukaan Hennalan vankileirillä, samaa kertoo myös kuolinilmoitus ja terroritilasto, jonka mukaan Viktor murhattiin 29.4. Hennalassa. Päivämäärän, kuten myös Rauhan kuolinpäivään 30.4. voi suhtautua varauksella. Vaikuttaa, etteivät ne ole ihan oikein. Sotasurmista löytyy lisäksi vielä Tammisaaren vankileirillä kuollut Wäinö Antero Davidinpoika Sinisalo ja Johan David Davidinpoika Sinisalo, joka murhattiin Lahdessa joulukuussa 1918. Kumpikin mainittu myös tuossa SSD:n ilmoituksessa. Pitää vielä yrittää tarkistaa ovatko nämä kaksi viimeistä saman perheen jäseniä. Harhaluotiin kuollut 6-vuotias Hugo ei ilmeisesti ollut perheen jäsen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti