Tommin vinylcountdown, sijat 20-11.

Piffiltä keksitty juttu. Julkaisin tällaisen sarjan jo Fb:ssä, mutta laitetaan nyt tännekin. On tämä plokkailu jäänyt nyt niin vähiin viime aikoina.

Eli homman nimi on levykokoelmani 20 arvokkainta plattaa Discogsin mediaanihinnan mukaan + tarinat levyjen päätymisestä hyllyyni. Kirjoitin tämän viime keväänä ja listaus on vähän muuttunut tämän jälkeen, but who cares. Tässä sijat 20-11. Top kymppi tulee myöhemmin.

Sijalla 20: 

Mana Mana: Totuus palaa LP, Gaga Goodies, 1990.
Mediaanihinta 125 euroa. 

Toisessa Vaihtoehdossa oli Janza Jäppisen ylistävä arvostelu tästä; "tämä soi kesällä biitsillä lujaa", kiinnostuin. Kotkan Hyväntuulen yläkerrassa olleesta valaisin- ja levykaupasta tämän löysin. Hintaakin oli pudotettu laittamalla alkuperäisen lapun päälle tarjoushinta, olisikohan ollut joku 36 markkaa. Monet ovat muistelleet kuinka näitä oli Epesissä isot kasat 18 markalla. Alkuaan tämä oli vain marginaalinen kulttilevy joka kiinnosti vain harvoja, sittemmin aina uudet sukupolvet ovat tämän löytäneet, mikä näkyy kohonneena arvostuksena. Tämä on menestynyt myös erinomaisesti erilaisissa kaikkien aikojen paras suomalainen rock-albumi äänestyksissä. Itsekin olen tästä aina pitänyt ihan siitä ensi kuulemasta lähtien.

Sijalla 19: 

Shitter Limited: Anna pillua Helena Pesola 12"EP, Omakustanne, 1989.
Mediaanihinta 135 euroa. 

Jo 1980-luvun alkupuolella perustettu Shitter Limited nousi täydestä tuntemattomuudesta suoraan iltapäivälehtien sivuille. Toisesta Vaihtoehdosta tästä luin. Levyn kerrottiin olleen jo loppuunmyyty. Tosiasiassa myynti oli siirretty tiskin alle takavarikoinnin pelossa. Jostain jyväskyläläisestä levykaupasta näitä kuitenkin sai 80 markan kiskurihintaan. Olihan tämä hankittava.
Levy ei ole oikein kestänyt aikaa. Nykyään nämä alatyyliset tekstit ja huorittelu kuulostavat lähinnä vain typeriltä, tuoden mieleen vaikkapa Timo "Hevosengiguli" Hännikäisen öiset "esseet" ja vastaavat en nyt sano minkä puolueen paikallispoliitikkojen töräyttelyt. Musiikillisesti tämä oli aikanaan genrensä parhaimmistoa, mihin ei paljoa tuolloin vaadittu.
Myöhemmästä tuotannosta "Niinpä niin" soi kyllä korvamatona aina Jani Mäkelän Twitter-möläyttelyjä piffiltä lukiessa. Ei tartte paljoa sanoja muuttaa.

Sijalla 18:

Ypö-Viis: Karhulan poikii live LP, Karva-levyt, 1979.
Mediaanihinta 140 euroa.

Joskus alkuvuodesta 1991 laitoin Toiseen Vaihtoehtoon ilmoituksen, jossa kerroin haluavani ostaa mm. Pupukuusikon singlen. Miika näki ilmoituksen ja lähetti levyn ilmaiseksi, "samoilta kyliltä kun kotoisin ja näitä kun on vielä toistasataa kappaletta vintillä". Ehdotin kauppoja ja kysyin ei mitään muuta ole jämähtänyt varastoon? Ypö-Viis LP:tä löytyi yksi ylimääräinen soittamaton, 50 markkaa + noita Pupukuusikkoja ostin vielä 40 kpl. lisää. Kaik män alle Discogsin nykyisen minimihinnan.
Kyllä oli hienoa saada tämä LP ja laittaa ensimmäistä kertaa yli 10 vuotta vanha soittamaton levy lautaselle. Kasetilla tämä kyllä itselläni jo oli, mutta ihan eri asia soitella vinyyliltä. Tämä olikin silloin maailman paras live-LP ja paljon tuli kuunneltua. Äänitetty Afrodite discossa Karhulassa, samassa kiinteistössä sijaitsi myöhemmin hautaustoimisto. Biisit on suurimmaksi osin sellaisia, joita ei ole muilla levyillä.
Discogsin mediaanihinta on vähän yläkanttiin, sillä näitä on myyty sitä kautta vain yksi kappale neljä vuotta sitten ja nytkin olisi useampia myynnissä selvästi halvemmalla.

Sijalla 17:

Agit Prop: Rauhan äiti - Avaruuslintu LP, Love Records, 1977.
Mediaanihinta 145 euroa. 

Tämä oli monta vuotta hakusessa. Joskus kesällä 2011 kun tätä taas googlailin, niin huomasin jonkun yrittäneen tätä myydä Huutonetissä. Laitoin kysymyksen, että olisiko vielä jäljellä. Laittoi uudelleen myyntiin, osta heti 80 euroa tai 40e aloitus vitosen korotuksella. Otin riskin ja tein huudon, mikä kannatti, sillä ei ilmaantunut muita kiinnostuneita. Toista kertaa tätä ei ole sitten vastaan tullutkaan. Levyn ilmestyessä loppuvuodesta 1977 laululiike alkoi olla menneen talven lumia ja Love horjui ensimmäistä kertaa konkurssin partaalla. Painos on luultavasti jäänyt hyvin pieneksi.

Aulikki Oksasen tekstejä Kaj Chydeniuksen säveltäminä, esittäjänä Agit Prop kvartetti muutamin vahvistuksin. A-puoli on siitä TV-taltioinnista, joka tuli YLE-teemalta uusintana pari vuotta sitten, onneksi huomasin ja sain digiboxille talteen. Levyn kansi kuvaa hyvin B-puolen sisältöä. Sen tekstit ovat omistettu 25-vuotiaalle YYA-sopimukselle ja ne ovat KOM-teatterin samannimisestä näytelmästä, jonka ensi-ilta oli 1973.

Agit-Propiin olin tutustunut tuossa 1990-luvun puolivälissä, joissain TV-ohjelmissa oli joskus joitain pätkiä ja vähän camp-hengessä sitten ostin sen 1970-1977 kokoelman + KOM-teatterin CD:n. Aika äkkiä sitten tuli huomattua, että onhan nämä oikeastikin ihan älyttömän hienoja levyjä.

Sijalla 16: 

Lama: Totuus löytyy kaurapuurosta 7", Johanna, 1980.
Mediaanihinta 149 euroa.

En yhtään muista koska kuulin ensimmäistä kertaa Lamaa. Suosikista tämä varmaan oli ainakin tuttu. Joskus 8. luokalla Jouni oli saanut vuotta vanhemmalta Erjalta kasetille Lamaa ja oli tästä kovasti tohkeissaan. Joku vuosi myöhemmin Mixulla oli kasetilla Laman LP ja singlekokoelma ja hän kopio ne minulle. Bändi tuolloin jo hajonnut ja levyt loppuunmyyty. Sitä kasettia tulikin sitten kuunneltua aika paljon. Varsinkin Penisten vapautusrintama iski kuin miljoona volttia alle parikymppiseen Tommiin.
Tämän singlen ostin joskus 1990-luvun alkupuolella, en yhtään muista mistä, mutta hinnan muistan, 120 markkaa. Se oli silloin paljon käytetystä vinyylisinglestä. Hyvin on levy kuitenkin arvonsa säilyttänyt, sillä korkein Discogsissa maksettu hinta tästä on 230 euroa.

Sijalla 15:

Leevi & the Leavings: Turkmenialainen tyttöystävä LP, Pyramid, 1993.
Mediaanihinta 150 euroa. 

Leevi & the Leavingsistä olen tykännyt ihan sieltä Mitä kuuluu Marja-Leenasta lähtien. Sunkalla on niin miellyttävä ääni ja hyviä tekstejä. Radio-ohjelmatkin tuli aina kuunneltua Mafialta, Elukkapuisto ja Tenkasen pohjat lauantai-illan rituaalina.
Joskus 1990-luvun puolivälissä päätin, että voisihan nämä kaikki LP:t ostaa. Epe'sin alennusmyynnistä löytyi Turkmenialainen tyttöystävä ja pari muuta, niillä aloitettiin. Olisikohan tämä ollut 30 markkaa. Melkein kaikki muutkin LP:t tuli sitten kerättyä divarista kun niitä 10-30 markalla löytyi vuosituhannella lopulla.

Tämän arvokkuuteen havahduin kun joku daami laittoi yksityisviestiä Discogsin kautta, että myisitkö tämän? Jaa eikös näitä ole enää kaikki divarit täynnä? Ei tosiaankaan enää 2010-luvulla. Tämän levyn ilmestyessä 1993 vinyyli-LP oli kuolemassa, eihän sellaisia ostaneet enää kuin vanhaan jämähtäneet käävät. Sellainen moderni CD kun oli paljon parempi ja niitäkin sai niin halvalla Tallinnan ja Viipurin piraatteina. Tämän alkuperäisen vinyylin painos lienee jäänyt aika pieneksi. Hyvä levy kyllä, tuli kuunneltua silloin paljon, sittemmin kyllästyin koko bändiin pariksi vuosikymmeneksi. Nyt harkitsen ostaisiko Svartin uusintapainokset noista aikoinaan vain CD:nä julkaistuista.

Sijalla 14: 

Apulanta: Mikä ihmeen Apulanta? 7"EP, Levy-yhtiö, 1993.
Mediaanihinta 150 euroa. 

Tämän Apulannan debyyttilevyn 400 kappaleen painos myytiin hyvin nopeasti loppuun. Joltain jälleenmyyjältä ehdin saamaan. Samaan aikaan taisin ostaa myös Levy-yhtiö 1993 kokoelma EP:n tai sitten olin sen ostanut jo aiemmin. Bändi oli kuitenkin tuttu, Hilu varmaan soittanut radiossa.

Niin ja tämähän on älyttömän energinen ja hauska levy, aina olen tykännyt ihan kympillä. Tuukka Temonen sitten tämänkin pilasi, eikä nuo myöhemmät levyt ole enää oikein kiinnostaneet. Attack of the A.L. people CD meidän taloudessa vielä oli, mutta ei sitä enää oikein jaksanut. Myöhemmät tekemiset ei ole kiinnostaneet juuri yhtään. Vauriot 7":n kyllä ostin Anttilasta, kun siinä on Läjä Äijälä mukana ja oli vinyylinä. Elokuvankin katsoin heti kun tuli TV:stä ensi kertaa, yksi katsomiskerta sai riittää.

Discogsin kautta tätä on myyty vain yksi kappale neljä vuotta sitten ja mediaanihinta voisi olla korkeampikin, sillä Huutonetin kautta näitä on myös myyty erittäin kovaan hintaan.

Sijalla 13: 

Apulanta + Tehosekoitin 7"EP, Levy-yhtiö, 1994.
Mediaanihinta 150 euroa. 

Tätä levyä painettiin vain 300 kappaletta ja kun luvattiin ennakkotilaajien saavan myös Ruiskupuhelin-400 lehden, niin tilasin näitä kaksi kappaletta. Hinta oli 25 markkaa kpl. Toisen myin Oikalle, pari markkaa vedin välistä, asia oli kyllä sovittu etukäteen.

Tehosekoittimesta kuulin ensimmäistä kertaa, kun Osta-zinessä oli Matin haastattelu. Greatest Hits II EP:n tilasin sitten heti Arskalta, kun Rumbassa sitä mainosti. Näin jälkikäteen kuunneltuna se on kyllä hirveää räpellystä, mutta siinä on erittäin hyviä biisejä. Pieni punatukkainen tyttö, Suomi meloo, Se johtuu geeneistä...

Tehareiden kanssa kävi samoin kuin Apulannan. Se ensimmäinen CD-single oli sitten ihan hirveää ruikutusta. Rocknroll CD, meidän taloudessa vielä oli, siihen on jäänyt kuuntelu. Olen kyllä myöhemmin kuullut Tehareilta paljon hyviäkin biisejä ja olen harkinnut jospa vielä viitsisi tutustua tarkemmin tähän myöhempään tuotantoon. Nythän niitä on julkaistu uusiksi vinyylinä.

Tämä yhteislevy, jossa bändit soittavat toistensa biisejä on oikein hauska. Mukana tullut Ruiskupuhelin-lehti on kyllä kuin Kaunialan ylä-asteen tarkkailuluokkalaisten tekemä.
Tästäkin levystä on maksettu Huutonetissä paljon, Lörsson kertoi saaneensa yli 200 euroa.

Sijalla 12: 

Lama: Nimetön 7", Johanna, 1981.
Mediaanihinta 155 euroa. 

Laman LP multa puuttui vuosikausia. Kerran sitten Hämäläisen Levydivarissa käydessä huomasin jonkun nuoren kundin katselevan jotain levyä ja laittavan sen takaisin hyllyyn etummaiseksi. Kohta sitten katoin, että Laman LP:hän se siinä etummaisena. Otin vuorostani levyn käteen ja vilkaisin hintaa. 2 euroa, myytkö sää tosiaan tämän kahdella eurolla, kysyin. Joo, se on niin huonossa kunnossa. Kaupat syntyivät heti. Jälkikäteen iski ajatus, että oliko se kundi aikeissa ostaa levyn ja joku vie sen nenän edestä. Vähän tuli paha mieli poitsun puolesta. Kuntokaan ei ollut erityisen huono. Kantta ja sisäpussia vähän teipattu ja levyä varmaan paljon kuunneltu, mutta hyvin se soi.

Tämän singlen ostin samalla kertaa kuin aiemmin esittelemäni Totuus löytyy kaurapuurosta singlen. Hintakin oli sama 120 markkaa

Sijalla 11:

Terveet Kädet: Ääretön joulu 7"EP, Poko Rekords, 1982.Mediaanihinta 160 euroa. 

Muistan kun Galtsan kanssa löhöttiin meillä ja radiosta alkoi kuulumaan aivan ihmeellistä mögää. Mitäs ihmettä tämä nyt oikein on? Jo oli lyhyt biisi. Sitten spiikattiin seuraava raita. PISSAA JA PASKAA, PISSAA JA PASKAA... Ei hemmetti, ei tällaista voi ollakaan, 30 sekuntia kestäviä biisejä. Kolmas raita kun lähti soimaan, niin piti jo etsiä kasettia nauhuriin. Neljännen radiossa soitetun biisin sain talteen, se olikin jo hurjaa progea, 1 minuutti 12 sekuntia. Seuraavana päivänä Sävelaittaan. Levylaarin päädyssä oli pieni lokerikko singlejä, siellä oli tätä yksi kappale. Et kai sä tota tosissas aio ostaa, Galtsa kysyi. Ostin, olikin hyvä ostos. Ei ensin hoksattu mitä kansi esittää, sitten nauratti kun hiffattiin. Tätä piti aina soittaa kaikille. Yleensä kuulijoiden suut vääntyivät epäuskoiseen irvistykseen.