Tommin vinylcountdown, sijat 10-1

Jatkoa viime viikkoiseen postaukseen. Levykokoelmani 20 arvokkainta plataa Discogsin mediaanihinnan mukaan. Tässä top 10 käänteisessä järjestyksessä.

Sijalla 10:

Dynamo: Hamina on kaupunki 7", Poko Rekords, 1981.
Mediaanihinta 160 euroa.

Näiden raitojen piti tulla alkujaan Karva-levyjen kokoelma-LP:lle, jota ei koskaan julkaistu. Epe sitten laittoi singlenä ulos, olikohan bändiäkään enää olemassa? Menestys varmaan aika olematon, levyäkään tuskin paljoa painettiin. A-puoli löytyi sittemmin Pokon suurimpia floppeja esittelevältä Kovimmat takaiskut kokoelmalta (ja b-puoli, joka onkin paljon parempi, saksalaiselta Back to front vol. 6 kokoelmalta 1990-luvulla).

Karva-levyt yhteys herätti mielenkiintoni. Hilulle laitoin jotain postia ja esitin samalla toiveen, että soitappa tämä radiossa ja Hilu soitti. Hyvä, mistähän levyn saisi. Toiseen Vaihtoehtoon laitoin alkuvuodesta 1991 ilmoituksen, jossa halusin ostaa muutamia singlejä. Tarjosin reilusti 50 markkaa ja sainkin kaksi vastausta. Heinon Arilta (r.i.p.) tämän sitten ostin.

Vasta myöhemmin mulle selvisi, että tässähän on Ypö-Viis miehiä. Jari Räsänen oli moottorina ja Pekka Stirkkinen oli kanssa mukana. Olikohan Miika ja Rabbe myös tällä levyllä, joskus lukenut tämän, ei nyt muista. Takakannen settilistassa on aikas hienon kuuloisia biisin nimiä. Vähänkös kiinnostaisi kuulla esim. Nimi on enne (Vesa), Vihtori Kosola oli Mäntsälän Jeesus tai Vaasanläänistä ei oo mihinkään. Vanhoista Dynamon biiseistä RUK päätyi sittemmin Pojat-yhtyeen levylle.

Sijalla 9:

V/A: Pultti 7"EP, Pultti, 1982.
Mediaanihinta 163 euroa.

Tämän saamisen muistan hyvin. Vuosi oli varmaan 1989, Tappo tuli oven taakse levy handussa. Nyt on rahan tarvetta, ostatko 50 markalla? Ei tarvinnut edes harkita. Illalla nähtiin Tappo seurueineen uudestaan ja äkillinen rahan tarve selvisi: broidi tuli käymään ja sille piti pilveä saada.

Itse levyyn. Huippuhetkiä ovat tietysti Olli Lindholmin aikainen Appendix ja Mahojen Ne ei myyneet mulle viinaa. Muut bändit, Antikeho, Nato ja Etuala on aika kolmosdivarin sarjaa, eikä tämä sinänsä ole mikään 5/5 levy muuten kuin legendaarisen maineensa takia. Pexi on aina sanonut jyrkän noun kyselyihin josko näitä hänen levyjään voisi julkaista uudestaan.

Sijalla 8:

Pohjasakka: Maailma täynnä vihaa 7"EP, Kalma, 1985.
Mediaanihinta 188 euroa.

Tämän ostin joskus 1989. Hätäapu/P. Vallin oli näitä vielä jostakin löytänyt, vaikka oli jo neljä vuotta vanha levy, mikä silloin tuntui iäisyydeltä. Oli halpa, piti vielä laskurista tarkistaa: nyky rahassa sellaiset 2 euroa 80 centtiä.
En ollut tätä kait ennen kuullut. Bändi kuitenkin tuttu zineistä. Sortoa ja vihaa on se hitti. Muistelisin joissain levyarvosteluissakin sitä kehutun. Hieno bassokuvio, lopun "kitarasoolo" ja teksti toimii myös hyvin.
Tästä on otettu uusintapainoskin viisi vuotta sitten, sekä myös bootleg. Eivät ole tainneet alkuperäisen julkaisun hintoja pudottaa muuten kuin Discogsin kautta on yksi bootleg myyty alkuperäisenä muita myytyjä halvemmalla, mikä pudottaa vähän mediaanihintaa.

Sijalla 7:

Martha Gaber: Martha Gaber LP, Love Records, 1970.
Mediaanihinta 195 euroa.

Tätä olin hakenut pidempään kun näin erään Huutonetin ahneimmista levytrokareista laittaneen tämän myyntiin. Hinta oli joku 90 euroa ja ehdottomasti no no. A.H. Recordsin Arille sitten tästä puhuin ja hän oli vaan, että ai se on niin arvokas. No seuraavalla kerralla sitten näin, että Arillakin oli tämä sama levy ja hinnan katsonut tietysti sieltä Huutonetistä. Ei tullut silloin vielä kauppoja. Jotain vuotta myöhemmin näin Arin pudottaneen hintaa tai löytäneen toisen, jonka hinnoitellut halvemmaksi. Jotain 60 euroa tästä lopulta maksoin ja silloin tuntui ylihinnalta, vaan väärässä olin. Näitä kun on myyty nyt kaksikin tuohon parin sadan pintaan, mikä vähän yllättää. Tämän kun ei luulisi kiinnostavan muita kuin Love-keräilijöitä.

Philadelphiassa USA:ssa 1947 syntynyt Martha Gaber kiinnostui parikymppisenä Suomen kielestä ja historiasta, muutti Suomeen 1969, näytteli Hairissa, esiintyi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, televisiossa ja radiossa, sekä levytti Love Recordsille tämän yhden albumin. Pasifistisia protesti-folk covereita, mm. Buffy Sainte-Marie, Woody Guthrie ja Malvina Reynolds, sisältävällä levyllä on myös pari Gaberin omaa sanoitusta. Ei tämä huono levy ole, Marthalla on kaunis ääni ja ihan mielellään tätä kuuntelee.

Sijalla 6:

Ypö-Viis: Energia on A ja O 7", Omakustanne, 1978.
Mediaanihinta 210 euroa.

Katariinan ylä-asteen musiikkiluokassa oli Ypö-Viiden Halpaa lystiä LP. Muistan kun kerran sitä naureskeltiin ja Galtsa tiesi kertoa, että tää on tää paikallinen tosi surkea bändi. Asia selvä. Kannen perusteella mielipide olikin helppo uskoa. Niin olin sitten vakuuttunut Ypö-Viiden huonoudesta aina siihen asti kunnes kuulin ensimmäisen kerran Hilse LP:n ja Pelkään pimeää lähti soimaan. Energia on A ja O singlekokoelman ostin silloin kun se tuli tai taisi olla seuraavana vuonna, koska muistan ostaneeni Luonteri Surfin Toka LP:n samalla kertaa.

Tämän singlen ostin joskus 1991 tai 1992 Fredrikinkadulla (Hki) olleessa divarista. Hinta taisi olla 90 markkaa ja samalla kertaa ostettu Mari pogoaa 7" pari kymppiä halvempi.
Oli kyllä hienoa saada tämä "takaisin Karhulaan". Käsin kirjoitettu etiketti ja painos vain 200 kappaletta. Sen Halpaa lystiä albuminkin ostin hieman myöhemmin ja onhan se vähän epäonnistunut muutenkin kuin kantensa osalta.

Sijalla 5:

Terveet Kädet: Terveet Kädet LP (45 rpm), Propaganda Records, 1983.
Mediaanihinta 218 euroa.

Ääretön joulu EP:n kuulemisen jälkeen muut Terveiden Käsien levytykset ovatkin kuulostaneet parhaimmillaankin vain keskinkertaisilta, pois lukien Live Kemi 1982 nauha ja ensimmäiset levytykset sisältävä Kädet suojelee EP.
Seuraavat hankintani TK:lta olivat Kaaos-lehden kokoelmakasetti ja So much fun LP. Tämän mini-LP:n ostin käytettynä 1990 tai 1991, en yhtään muista mistä. Hinnan muistelisin olleen ihan kohtuullisen, ehkä 70 markkaa, ehkä satasen, ei ainakaan paljoa enempää. Levyn saadessani huomasin sisällön olevan ihan sama kuin Saksassa julkaistulla Halloween LP:llä, jonka olin ostanut aiemmin Mau Mau Musicista. Asia ei kuitenkaan harmittanut, muistan ajatelleeni, että onhan tämä hyvä olla kahtena eri versiona. Kolmannen kerran tämä tuli ostettua vielä Kill City Soundin versiona, jossa tosin on myös bonusraitoja.

Mediaanihintaa pudottaa ikävästi kun joku uuvatti on myynyt saksalaisen 2000-luvun uusintapainoksen tämän alkuperäisen vihreän vinyylin tiedoilla. Myös yksi ilman sanoitusliitettä myyty kappale on mennyt muita halvemmalla. Parhaimmillaan tämä on myyty Discogsin kautta komeaan 460 euron hintaan. Nyt ei ole yhtään myynnissä.

Sijalla 4:

V/A: Sateenkaarilipun alla LP, Love Records, 1973.
Mediaanihinta 225 euroa.

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton valistusosasto tilasi M. A. Nummiselta ja Love Recordsilta albumillisen osuustoiminta-aiheisia lauluja. Uusia ja vanhoja lauluja esittävät Nummisen itsensä lisäksi mm. Rauli Badding Somerjoki, Sinikka Sokka sekä Vasara-ryhmän ja Ylioppilasteatterin kuorot.
Levyä painettiin 700 kappaletta ja KK osti koko painoksen "henkilöstönsä tarpeisiin". Levyn jakelu ei sitten sujunut ollenkaan ja kaikenlaisia huhuja liikkuu vuosikausia myöhemmin varastosta löytyneistä levyistä, joita olisi kärrätty suoraan kaatopaikalle.
Levy on siis ollut vuosikausia kaikkien Love-keräilijöiden murheenkryyni, mitä levyn saatavuuteen tulee.

A.H. Recordsin Arille tästä olin puhunut ja tuossa keväällä 2011 liikkeessä käydessä Ari näytti, että nyt olisi. Hinta 300 euroa oli aika kova. Lupasin harkita ja Ari sanoi tuovansa levyn parin viikon päästä levymessuille. Olihan tämä sitten ostettava ja on kallein koskaan ostamani levy. Vähän kyllä ylihintaa tuli maksettua, varsinkin kun kannessa on tuo ylimääräinen kirjoitus. Muuten levy oli kyllä hyvässä kunnossa. Nyt tämän saisi joltain tanskalaiselta kauppiaalta 200 eurolla. Toisaalta Rolling Records pyysi tästä viime vuonna yli neljää sataa.

Sijalla 3:

Systeemi: Systeemissäkö vika?! 7", Omakustanne, 1980.
Mediaanihinta 260 euroa.

Tämän sain myös kun laitoin Toiseen Vaihtoehtoon haluan ostaa ilmoituksen alkuvuodesta 1991. Tarjosin rohkeasti 50 markkaa, vaikka en ollut koskaan kuullutkaan koko levyä. Tiesin tämän vain nimeltä Jukka Junttilan Oma- ja pienkustannelevyjen luettelosta. Oli sellainen tunne, että tämä voisi olla erittäin hyvä hankinta ainakin keräilymielessä, niinkuin onkin.
No Hankasalmelta tuli vastaus tutulta mieheltä. Kerran kuunneltu, en tykkää yhtään. Ehdotti vielä vaihtokauppoja, kun mulla oli jotain häntä kiinnostavaa myynnissä. Itse ainakin tykkäsin tästä ja tätä on tehty ainoastaan 200 kappaletta, mikä selvisi vasta kun a-puoli päätyi Svart Recordsin Veritahroja kokoelma LP:lle tässä pari vuotta sitten. Nythän tästä tuli juuri uusintapainos. Mielenkiinnolla odottelen mihin hintaan seuraava myydään, kunhan joku ensin edes tämän myyntiin laittaa. Veikkaisin hinnan olevan hyvässä nousussa.

Sijalla 2:

V/A: Systeemi ei toimi 7"EP, P. Tuotanto, 1982.
Mediaanihinta 288 euroa.

Tappo myi joskus 1988 tai 1989 levyjään pois 5 ja 10 markalla. Kyllä sai hyviä hankintoja, mitähän tuli ostettua. Ainakin Ratsian Jäljet LP, aikoinaan halveksittu floppi, joka on saanut arvostusta vasta 2000-luvulla. Aapeli Kissala Antipatian single oli vitosen ja Tappo oli vielä yllättynyt, että tällaiset erikoislevyt ylipäätään kelpasivat. Rattus on rautaa 12"EP taisi olla myös täältä. Muistan noihin aikoihin ostaneeni jotain kympillä. Kansi on aika räjähtänyt, mistä syystä sain halvalla. Nythän tämä on juuri myyty, parempi kuntoisena oletan, Discogsissa komeaan 230 euron hintaan, mistä syystä levy nousi listallani sijalle 19. Ypö-Viiden Karhulan poikii LP on kanssa vaihtanut juuri omistajaa alle mediaanihinnan satasella, joten se putosi rankingissani sijalle 26.

Sitten Tappo näytti myös tätä Systeemi ei toimi kokoelmaa. Tästä huolisin 30 markkaa. Kansi on vähän rähjääntynyt ja levyäkin varmaan kopsutellessa kuunneltu ja pudotettu lattialle, sillä reunasta on lohjennut millin pala pois. Ei ylety onneksi urille saakka. Kyllä kelpasi, ei ollut tuolloin vielä uusintapainosta.
Kolmesta bändistä Vapaa Pääsy on ollut aina suosikkini. Legenda kertoo, että äänensärkijä unohtui kotiin studioon mennessä ja on siksi vedetty akustisella kitaralla. Kaaos on tällä levyllä hirveää kuraa ja pidän niiden huonoimpana levytyksenä (comeback levyjä ei lasketa). Levyn tuottanut Risto Eronen oli asiasta ihan eri mieltä.

Mediaanihintaa pudottaa kun pelkkä kansi on myyty 40 euron hintaan, parhaimmillaan tästä on maksettu 368 euroa. Nyt tosin saisi halvimmillaan 250 eurolla, joten hinta on laskussa.

Sijalla 1:

Stalin: Chaos 7"EP, Omakustanne, 1980.
Mediaanihinta 347 euroa.

Tästä en taas oikein muista mistä ostin. Postitse kuitenkin. Uusi aalto hintaoppaassa (1993) tämä arvioitiin 80 markan arvoiseksi. Jotain noihin aikoihin tämän ostin ja hinta oli tuo noin 80 markkaa. Joitain muitakin levyjä tuli samassa paketissa, ainakin Varjo seuraa onneain 2x7". Muistan pettymyksen paketin avatessani. Tuossa Pelle OY:n tupla-singlessä oli takakannessa paha repeämä. Sitten tässä Stalinin levyn sisäkannessa on joitain kuulakärkikynällä tehtyjä kirjoituksia: Rockabilly rules ok?, Sylinteri 2 rules ok? Sitten Welmu Idolin nimestä oli ruksittu Idoli yli ja kirjoitettu tilalle Idiot. Yhdessä kuvassa taas naama ympyröity ja viereen kirjoitettu Sika. Levyn entisellä omistajalla ollut antipatioita Welmua kohtaan? No nykyään noi lähinnä naurattaa, mutta ei silloin. Lisäksi luulin ihan viime viikkoon asti, että ne sisäpuolen kuviin mustalla tussilla piirretyt pään läpi olevat kirveet, mustat silmät ym. ovat myös jonkun myöhemmin tekemiä sotkuja. Kävin vähän asiaa nyt epäilemään ja tarkistin netistä löytyvistä kuvista, niin niinhän ne kuuluukin olla. Melkein 30 vuotta tää on ketuttanut ankarasti ja ihan turhaan.
Levyn soimaan laittaminen oli myös pettymys. Enhän tätä tietenkään ollut ennen kuullut. Tämä ei vaan ole koskaan kuulostanut miltään maailman parhaalta levyltä, hyvä jos edes Mäntyharjun paras. Automaattiaikuinen on ihan hyvä, mutta noi muut ei oikein kolahda. Tunsin siis maksaneeni ihan liikaa paskasta levystä. Joku vuosi myöhemmin sitten Jukkis pläräsi mun levyjä ja nähdessään tämän oli ihan hallelujaa, ai sulla on tämä. Nyt taitaa olla erittäin kova bändi. Silloin tuli tunne, että saattoi olla ihan hyväkin ostos.

Tuntemattomia ovat tiet jotka vievät levyn kulttiklassikoksi. Svart Records otti tästä tuhannen kappaleen uusintapainoksen vuonna 2011. Tämä alkuperäinen painos on myyty nyt Discogsin kautta kolmesti. Viimeksi vajaa kaksi vuotta sitten komeaan 614 euron hintaan!