Tiilien omakotitalo Patterinkadulla. Kello oli about viiskymppii ilman hihnaa ku kömysin paloportaita yläkertaan. Tasan Raikka näki, jakso vinoilla mut ei vasikoinut. Sunnuntaisin Einiskä ihmetteli, et miten se Petriskä jaksaa nukkua iltapäivään asti.
Humalniemen nokassa aikoja uhmas valtava kuusi joka haarautu latvuksissa kolmeks, niinku Ugrin valtaistuin.
...Sattu niin et silmät hikos, juoksin Humalniemeen ja kiipesin Ugrikuuseen tsiikaamaan sorsastusta joka oli alkanut samana päivänä
Tää oli kyllä herkkä hetki kun ensimmäistä kertaa näin Ugrikuusen. Pitihän sinne myös kiivetä maisemia katselemaan suuren liikutuksen vallassa.
Kirkkojärven ruovikko ku preeria mis Manitou henkäili tuulessa ja puhvelilaumat vaels, Harallinvuori kaukana horisontissa, aina Coloradossa asti.
Patterinkadun takana metsässä on entinen armeijan ratsukoiden harjoituskenttä, siitä kaupunginosa Hevoshaka sai nimensä. Kovapintainen pyöreä hiekka-aukio, ympäriltä ruohottunut. Futista, nelimaalii, pesistä, polttopalloo, persnatkuu, kuulaa seivästä korkeutta, kymmenen tikkua laudalla...
Kotimatkalla pysähdyin Patterille, istuin isolle kivelle: kesäyössä taikaa, hiljaisuutta ja tuhansia tuoksuja. Harvakseltaan auto kiisi ohi, joku toikkaroiva juhlija
Majan jäänteitä korkealla puussa, kenen lienee? Väsättiin tosi hieno Hälväskin viereiseen tiheikköön, neljä tuhtii haapaa ku tilauksesta tukipilareina.
Tiedän kyllä ettei toi puu ole haapa, mutta kirjassa on aika huomattavasti muitakin epätarkkuuksia.
Mullinkoskella, siin mis mustalaiset oli leiriytynyt, oli iso kivi. Mä maalasin siihen valkosella maalilla BLUES, nuoremmat sukupolvet kävi vahvistamassa sitä vuosien vieriessä. Pysähdyttiin kerran Rockersin kaa tsekkaamaan kivee, mun mielestä siin oli viel valkosta maalii, kundit sano vitut ku lokinpaskaa.
Viime vuonna jotkut siis entisöivät tuon kiven maalaamalla siihen alkuperäisen tekstin vanhan valokuvan mukaan. Ainakin paikalliset kulttuurivaikuttajat olivat keskustelleet asiasta kera Pelle Miljoonan. Työn toteuttajat ovat itselleni jääneet tuntemattomiksi.
Näkymä Mullinkoskelle. Keskellä Pikkusaari, oikeassa laidassa näkyy hieman Blues-kiveä. Patteri jää aivan oikealle.
Ne väsäs leirin Mullinkoskelle, asu pahvimajoissa ja teltoissa, hevosia, koiria ja kirkuvia kakaroita. Keittivät ruokansa notskilla, pesivät pyykkinsä koskessa. Käytiin vakoilemassa kaukaa, patterin pusikoista ja Pikkusaaresta. Hurja meno ku heimolaisia tuli kylään muilta paikkakunnilta hevosineen ja autonromiskoineen, viina virtas ja puukot heilu. Yks kirpee syysaamu ne oli kadonnu, niinku taivaaseen ois muuttanu koko leiri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti