torstai 14. joulukuuta 2017

Riennon uimarit 1915

Kotkan Riento järjesti 26-27 kesäkuuta 1915 uinnin Kymenlaakson piirimestaruuskilpailut. Isäntäseura Riento voitti kaikkiaan 14 lajia, jättäen Kotkan Uimaseuralle neljä piirimestaruutta. Voittajat kokoontuivat yhteiseen kuvaan. Ylhäältä vasemmalta lukien Verner Alajääski, Toivo Paavilainen, Vilho Sirenius, Martti Salokannel, L. Wallden sekä edessä istumassa Signe Halonen ja Saimi Penttilä (Vihervaara). Kuvaan liittyy kotkalaista työläisurheilun historiaa ja pari traagista ihmiskohtaloa.

Keskellä seisova Emil Vilhelm "Vilho" Sirenius syntyi Kotkassa aviottomana lapsena 9. joulukuuta 1895. Hän oli kotkalaisurheilun alkuaikojen kirkkaimpia tähtiä. Kansakoulun jälkeen Sirenius liittyi Skandinavian maita kiertäneeseen sirkukseen ja palattuaan alkoi kunnostautua uimahyppääjänä. Päästyään Helsingissä 1914 pidetttäviin mestaruuskilpailuihin, voitti hän yllättäen vaihtelevien hyppyjen mestaruudet. Vilho saavutti sekä 1915 että 1916 kolme Suomen mestaruutta vaihtelevissa kerros- ja ponnahduslautahypyissä sekä selkäuinnissa, missä hänen ennätyksensä 1.31,17 kesti kymmenen vuotta. Vuosina 1915-1917 Sirenius oleili Helsingissä esiintyen ammattilaisena suosituissa kabaree- ym. esityksissä. Ammattilaisura loppui loukkaantumiseen hänen pudottua rekiltä Jyryn tai HTY:n joulujuhlassa 1917. Kotkaan Vilho palasi palasi syyskuussa 1918 masentuneena ja ilmeisen rahattomana. Ystävät olivat kaikonneet kuka minnekin. Vilhon elämä päätyi itsemurhaan hirttäytymällä rakastamansa uimalaitoksen vintille. Ruumis löytyi vasta seuraavana keväänä. Verijäljet olivat pitkään seinässä nähtävillä.

Tammelessa 1891 syntynyt Martti Salokannel oli 10-luvulla maamme parhaita vapaauimareita. Salokannel edusti Porin ja Vaasan seuroja, ennen kuin muutti 1914 Kotkaan ja siirtyi porvarillisen Kotkan Uimaseuran riveihin uiden neljä Suomen mestaruutta. Syksyllä 1917 Salokannel vaihtoi leiriä ja siirtyi Rientoon. Syksystä 1916 asti hän oli työskennellyt Kotkan poliisilaitoksen kanslistina ja myös kapina-aika meni punaisen kunnallishallinnon palveluksessa. Näistä toimista lankesi kuuden vuoden tuomio. Vapauduttuaan ja saatuaan kansalaisluottamuksen takaisin Salokannel toimi sosialidemokraattina mm. TUL:n piirin johtokunnassa, urheilulautakunnassa., rahatoimikamarissa 1923-1924, sekä valtuutettuna 1924-1925. Urheilu-uran parhaat vuodet olivat jo ohi. Hän työskenteli myymälänhoitajana, tiettävästi työväen osuusliikkeessä, kunnes muutti 1931 perheineen Helsinkiin.

Verner Alajääski toimi syksystä 1917 alkean Kotkassa miliisinä, varsinaiselta ammatiltaan hän oli leipuri. Syystä tai toisesta Verner joutui eroamaan miliisinvirasta, häntä syytettiin mm. Ruotsin konsuliin kohdistuneesta takavarikosta. Erottuaan miliisistä hän liittyi heti punakaartiin osallistuen Mäntyharjun rintaman taisteluihin. Näistä toimista valtiorikosoikeus langetti tuomioksi kuusi vuotta. Veljensä Elmer Alajääski, joka myös oli Riennon kantavia voimia, oli kuollut Tammisaaren vankileirillä. Vapauduttuaan hän jatkoi Riennon ohjaajana. Kesällä 1927 31-vuotiaalla Alajääskellä oli 19-vuotias morsian Hilda Markkanen, joka ilmeisesti halusi erota sulhostaan. Elokuun 1. päivän iltana pariskunta lähti soutelemaan Hovinsaaren rannasta. Tyhjillään ollut vene löydettiin seuraavana päivänä ja hukkuneet muutamaa päivää myöhemmin Tuohipöllön luota. Vaikka ruumiit olivat jo mätänemistilassa, voitiin neiti Markkasen päässä olleista syvistä haavoista ja repeytyneistä vaatteista todeta tämän tulleen surmatuksi. Alajääsken oli kuultu myös uhkaillen, että ellei hän saa Markkasta omakseen, niin ei saa kukaan muukaan. Kihlasormus löytyi itsemurhan hukuttautumalla tehneen Alajääsken taskusta. 

Edessä vasemmalla istuu Kotkan naiskomppanian päällikkö, 21-vuotias sekatyöläinen ja uimaopettaja Signe Halonen. Tämän VRYO-paperit ovat mielenkiintoista luettavaa. Kotkan suojeluskunnan lausunto syytetystä oli vähemmän mairitteleva:
"Oikein punikin luonne. Kova juoksija ryssien hännässä. On kuulunut kuolemanpataljoonaan perustamisesta saakka ja ollut sen päällikkönä. Eiköhän lie ollut Kyminlinnan ja Ahvenkosken taisteluissa. Ollut takavarikoimassa mm. Langinkoskella viljaa, vaatteita, astioita ym. Tämä kuolemanpataljoonan päällikkö kulki housuissa ja olikin oikein terhakka solttu. Paha on jos vapaaksi pääsee. Villimpiä punikkeja, jonka toimet kaikki eivät vielä ole tulleet päivänvaloon. Äiti, joka on velho on vangittuna, samoin sisar. Hyviä ystäviä ryssän y.m. yökyöpelien kanssa. Joutaa Saksaan".

Taisteluihin osallistumiset hän kiisti, myönsi toimineensa naiskomppanian voimistelunohjaajana ja olleensa Langinkoskella inventoimassa tavaraa ottamatta niitä mukaansa.
Useat todistajat mainitsivat Halosen olleen naiskomppanian päällikkö, vetäneen voimisteluharjoituksia työväentalon salissa, sekä järjestelleen vahtivuoroja. Lahden vankileirin sairaalan taloudenhoitaja A. Rintala antoi Halosesta myönteisen lausunnon, jonka mukaan hän on käyttäytynyt nuhteettomasti ja ollut ahkera ja luotettava, eikä hänessä ole huomattu olevan kapinallisia mielipiteitä. Tämä on saattanut lieventää tuomiota, sillä Valtiorikosoikeuden osasto 122 antoi vain kolmen vuoden ehdottoman tuomion. Ylioikeus vahvisti tuomion, mutta Halonen vapautui ensimmäisten armahdusten myötä lokakuun 1918 lopulla. Vankileiriaika ei vienyt kuitenkaan terveyttä, sillä Signe Halonen voitti vielä elokuussa 1919 Riennon uimakilpailut.

Lähteet: Hannu Eklund, Kotkan urheilun historia. Suomen Urheilulehti 1915, Sanomalehdet Etelä-Suomi, Eteenpäin, Työmies ja Haminan Lehti 1915-1927. Valtiorikosylioikeuden aktit 23853, 19049, 18427.

4 kommenttia:

  1. Kiinnostava teksti. Löysin blogiiisi, koska. Inua kiinnostaa Rienn9n painivalmentaja, kansakoulunopettaja Alhojärven kohtalo. Hänet teloitettiin Kotkassatoukokuussa 1918 epäselvissä olosuhteissa. Alhojärvi työskenteli Kotkassa vuodesta 1910. Sitä ennen hän opetti täällä Siilinjärvellä. Minulla on pieni aavistus, että hänen surmansa olisi ollut siilinjärveläisten kosto. Onko hänen kohtalonsa tuttu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilho Alhojärvi on hyvinkin tuttu, hänestä on kirjoitettu sivukaupalla. Eklundin (Kotkan urheilun historia) mukaan Alhojärvi opetti 10 vuotta Kasurilan koulussa Kuopion maaalaiskunnassa. Osoitteekseen hän ilmoitti Haapaniemenkatu 16 Kuopiossa, sekä myös Siilinjärven aseman. Useimpien haastateltujen mukaan Alhojärvi teloitettiin Kotkan vanhalla hautausmaalla. Kerrotaan, että hän olisi pitänyt niin liikuttavan puheen, että hänet olisi tuotu takaisin Kotkansaarelle, josta juopuneet pohjalaiset olisivat tuoneet takaisin ammuttavaksi. Siilinjärveläisten osallisuutta Alhojärven ampumiseen en ole aiemmin kuullut. Alhojärvestä runsaasti myös kirjassa Kansakoulunopettajat ja kapina.

      Poista
  2. Kiitokset laadukkaasta, kiinnostavasti kirjoitetusta historiablogista! Hyvää talven jatkoa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos vastauksesta. Rantala minulla olikin jo tiedossa ja piipahdin Kotkassa. Sieltä löytyi Eklundin mainio kirja. Tässä Vilhon vaiheet Siilinjärvellä. https://airaroivainen.blogspot.fi/2018/02/kansakoulunopettaja-tie-kaarlo-vilho.html

    VastaaPoista